Kirjoittanut
Jaakko Pirttiaho on Yksin armosta ry:n toiminnanjohtaja, raamattunopettaja, kirjailija ja blogisti - www.yksinarmosta.fi”Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän” (Joh. 10: 10)
Uskon, että Jumalalla on varastossaan meitä varten odottamassa elämää, joka tulvii meistä toisillekin. Uskon, että Hänellä on jatkuva kutsu omistamaan enemmän aarteita, joissa on jo meidän nimilappu kyljessä.
Ajattelen, että voi olla aivan päinvastaiset elämäntyylit elää oman yltäkylläisyyden keskellä tai Kristuksen yltäkylläisyydessä. Jos sekoitamme nämä lajit keskenämme, kadotamme toivon.
Oma yltäkylläisyys tuo monesti mukanaan kylläisyyden ja itseriittoisuuden. Kun kaikki on hyvin, mitään ei ole tarvetta muuttaa eikä mihinkään ole tarvetta pyrkiä. Riittää, kun varjellaan asioiden säilymistä nykyisellä mallilla.
Menetykset ovat tärkeä osa hengellistä kasvua. Jumalalla sallii meille jokaiselle omanlaisia kolauksia jotta siirtyisimme itseriittoisuudesta tarvitsevuuteen.
Jumalalla on yltäkylläisyyttä tuhlattavaksi asti. Sitä ei pidä sekoittaa siihen yltäkylläisyyteen mitä länsimaisten ihmisten suosima Mammona -niminen epäjumala haluaa tarjoilla.
Kristuksen yltäkylläisyys tarjotaan niille, jotka ovat pudonneet yltäkylläisyydestä. Samoin kuin ruoka-apujonoissa odottavat ruokaa tarvitsevat ihmiset, Jumalan aarrevarastojen edessä ovat ne, jotka ovat joutuneet menettämään monet niistä siunauksista, joita muut näyttävät omistavan.
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.
