Kirjoittanut
Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja Ristin Voitto -lehden emerituspäätoimittajaKristillistä uskoa käsitellään usein varsinkin pietismin pohjalta nousseissa herätysliikkeissä yksilön kääntymyksen ja elämän näkökulmasta. Turussa 2.12.2017 järjestetty Kristuspäivä toi tarkasteluun laajemman näkökulman: koko kansakunnan.
Pääministeri Juha Sipilä piti Kristuspäivän juhlassa puheen, joka käsitteli Raamatun ja Jumalan merkitystä kansakunnan hyvinvoinnille. Pääministeri lausui myös presidentti Kyösti Kallion talvisodan aikaisen rukouksen, jossa pyydetään Jumalaa katsomaan armossaan kansakuntamme puoleen, jotta sen tie ei veisi tuhoon. Valtamedia ohitti Sipilän arvokkaan esiintymisen ja osa eri puolueiden poliitikoista pyrki vähättelemään hänen puhettaan sananhelinänä. Turku-hallin juhlassa mukana olleet kokivat pääministerin vierailun toisin. He aistivat liikuttuneen miehen sydämen äänen ja arvomaailman. He näkivät edessään miehen, joka ymmärtää Jumalan siunauksen arvon ja merkityksen koko kansakunnalle. Ilman sitä hän ei yksinkertaisesti olisi voinut valita Kyösti Kallion vahvaa rukousta osaksi puheensa sisältöä.
Myös presidentti Sauli Niinistö on osoittanut kunnioittavansa kristillisiä arvoja ja Raamatun Jumalaa kansakunnan hyvinvoinnin lähtökohtana. Huolimatta median piikittelystä Niinistö on harkinnut sanansa ja toivottanut uudenvuoden puheessaan kansalaisille Martti Ahtisaaren tavoin Jumalan siunausta. Samoin Niinistön puoliso rouva Jenni Haukio on osoittanut ihailtavaa eettistä esimerkkiä. Hän piti puheen elokuun lopussa Helsingin Senaatintorilla järjestetyssä Suomalaisessa messussa ja viittasi siinä Jumalan suojelukseen Psalmin 91 sanoin.
Raamatun mukaan Jumalan pelastussuunnitelma ei koske ainoastaan yksilöitä vaan myös kansakuntia. Ennustaessaan Jeesuksen syntymää profeetta Jesaja sanoi satoja vuosia aikaisemmin: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon…” Jeesus käski tehdä kaikki kansat hänen opetuslapsikseen. Paavali kehotti rukoilemaan vallanpitäjien puolesta, jotta kansalaiset saisivat elää rauhallista ja arvokasta elämää. Ja Raamatun profeetallinen kuva ihmiskunnan tulevaisuudesta huipentuu Messiaan, Jeesuksen Kristuksen, hallitsemaan valtakuntaan, jonne kaikki kansat vaeltavat ja tuovat kalleimmat aarteensa ja rikkautensa. Lisäksi Raamattu kertoo lopun aikana odottavasta kansojen tuomiosta.
Kansakunnalla ja sen arvoilla on siis merkitystä. Niin Suomen itsenäisyyden historia kuin länsimaisten yhteiskuntien kehitys osoittavat, että kansallinen hyvinvointi rakentuu aina Raamatun eettisten arvojen varaan. Vaikka Suomen valtio on perustuslain mu-kaan ollut tunnustuksellisesti puolueeton ja uskonnollisesti sitoutumaton jo vuodesta 1919 lähtien, kansakunnalla on kuitenkin arvot.
Tänä itsenäisyyspäivänä suomalaisilla on ainakin sata syytä iloita ja kiittää itsenäisestä isänmaasta. Meillä on myös edelleen aihetta yhtyä Uuno Kailaan sanoittamaan ja Taneli Kuusiston säveltämään Suomalaiseen rukoukseen, joka esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti viisi päivää ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939. Sen alkuperäinen teksti kuuluu:
Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs! Kaitse kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä, heikkoja edessäs! Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs. Tutkien sydämemme silmäsi meihin luo! Ettemme harhaan kääntyis, ettei kansamme nääntyis, silmäsi meihin luo! Alati synnyinmaalle siipies suoja suo!
