Kansakuntaa koskevien profetioiden arviointi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Suomen liittyminen NATO:on ja Venäjän uhka Suomelle ovat herättäneet joissakin uskovissa halun etsiä Suomea koskevia vanhoja ja uusia profetioita, jotka antaisivat suuntaa tulevaisuudelle.  Eräs henkilö profetoi julkisesti, että syys-lokakuussa 2024 Suomeen tulee nälänhätä ja Venäjä hyökkää Suomeen, jos uskovat eivät etsi Herraa. Profetia ei toteutunut, joten löysikö Jumala tarpeeksi suuren määrän uskovia, jotka etsivät Herraa ja niin Hän peruutti uhan? Vai oliko kyseessä vilpittömän uskovan lausuma väärä profetia?

Olen tullut uskoon vuonna 1979 ja muistan koko 1980-luvun ajan erilaisia profetioita, joissa toistui sama kaava: jos kansa ei tee parannusta niin Neuvostoliitto tulee ja hyökkää Suomeen. Uhka oli aiheellinen silloin ja se on sitä myös nyt. Nämä profetiat herättivät paljon pelkoa ja taatusti moni rukoili niiden takia Suomen rajojen puolesta. Neuvostoliitto ei hyökännyt emmekä me tiedä mitä tapahtui näkymättömässä henkimaailmassa rukousten seurauksena. Rukous ei ole koskaan turhaa ja Jumala kuulee rukoukset.

Kansallisten profetioiden inflaatio

Asian kääntöpuolena oli se, että toteutumattomat profetiat aiheuttivat monissa ihmisissä profetioiden halveksuntaa. Ongelma oli siinä, että jotkut profetiat saattoivat olla vain uskovien pelkoja, jotka hengellistettiin. Toisaalta toiset profetiat saattoivat olla aitoja. Tilanne muistutti antiikin kreikkalaisen Aisopoksen satua, jossa paimenpoika juoksuttaa kyläläisiä huutamalla toistuvasti suden uhkaavan lammaskatrasta, vaikka uhkaa ei ollut. Kun susi lopulta ilmestyi, kukaan ei enää reagoinut saman pojan avunhuutoihin, sillä häntä ei enää otettu vakavasti. Sadun eri versioissa susi syö lopulta joko yhden lampaan, koko lauman tai pojan itsensä.

Profetioiden arvostuksen inflaatio olisi voitu välttää ainakin osittain siten, että julkisen profetian lausuja olisi ottanut vastuun sanoistaan julkisesti ja antanut jonkin selityksen miksi profetia ei toteutunut. Sellaista ei kuitenkaan tapahtunut. En ainakaan muista, että joku olisi julkisesti katunut tai arvioinut profetiaansa.

Millä kriteereillä kansalliset profetiat tulisi julkaista?

Uusi testamentti antaa ohjeita seurakunnan sisällä tapahtuvalle profetoimiselle (1 Kor. 14:1-5, 23-25), sen arvioinnille (1 Kor. 13:9; 14:29-31) ja siihen miten profetioita tulee tuoda esille seurakunnassa (1 Kor. 14:32-42). Uusi testamentti ei kuitenkaan anna ohjetta siihen miten profetioita tulisi arvioida, jos ne koskevat koko kansakuntaa ja sen tulevaisuutta. Emme elä enää vanhan liiton profetoimisen aikakautta, jossa väärä profeetta kivitettiin kuoliaaksi, joten Vanhan testamentin tekstit eivät anna meille riittävästi vastauksia tähän kysymykseen.

Joukko tunnettuja kristillisiä pastoreita ja julistajia heräsi tähän kysymykseen kun presidentti Trumpin uudelleenvalintaa ennustavat koskevat profetiat saivat laajaa mediahuomiota USA:ssa vuonna 2020. Myös COVIDin nopeaa loppumista ennustaneet profetiat saivat julkisuutta. Trumpia ei valittu silloin eikä COVID loppunut. Profeetallisuus sai huonon maineen.

Monet pastorit kysyivät: ”Kuka siivoaa sotkun?” Ennen vuoden 2020 presidentinvaaleja piispa Joseph Mattera ja tri Michael Brown (kummatkin karismaatikkoja ja tunnettuja vaikuttajia USA:ssa) alkoivat keskustella tarpeesta kutsua koolle karismaattisia johtajia, koska he aavistivat seuraukset, jos Trumpia ei valittaisi uudelleen. Tämä johti ”Profeetalliset standardit” -asiakirjan laatimiseen keväällä 2021 kymmenien merkittävien USA:n karismaattisten johtajien panoksella.

Asiakirjan allekirjoittajat edustavat eri kirkkokuntia, verkostoja ja ryhmiä, mukaan lukien megakirkon pastorit, raamatuntutkijat, teologit, evankelistat, apostolisten verkostojen johtajat, tunnustetut profeetalliset saarnaajat ja paikallisten kirkkojen johtajat. Listassa on mm. seuraavia nimiä: Alan Hirsch (missiologi), Craig Keener (Uuden testamentin tutkimuksen professori), Michael Brown (radio-isäntä, Ask Brown Ministries), R.T. Kendal (tunnettu kirjailija ja Raamatun opettaja) Randy Clark (Apostolic Network of Global Awakening), Sam Storms (professori, karismaattinen pastori), Wayne Grudem (Professor of Theology and Biblical Studies), Daniel Kolenda (Christ for the Nations) ja Kris Valloton (Bethel Church). Lausunto kunnioittaa ja rohkaisee profeetallista palvelua sekä samalla vaatii suurempaa vastuullisuutta, koska vastuuttomat profetiat ovat olleet nykyajan helluntailais-karismaattisen liikkeen uhkana jo vuosikymmeniä.

Olen suomentanut tekstin parhaani mukaan ja tässä se on.

***

PROFEETALLISUUDEN STANDARDIT

Aikana, jolloin Kristuksen ruumiissa on monia kysymyksiä profetian lahjasta ja profeetan palvelutyöstä, ja kun otetaan huomioon paikallisten pastorien ja yksittäisten uskovien tarpeet saada käytännön ohjeita profeetallisten sanojen käsittelyyn helluntailaisina ja karismaattisina johtajina, meistä tuntui, että nyt oli oikea hetki laatia tämä nykyinen asiakirja.

Tämän lausunnon tarkoitus ei ole tuomita tai syyttää. Sen sijaan tarkoituksemme on auttaa antamaan raamatullisia ohjeita profetian lahjan toimintaan ja profeetan tehtävässä toimimiseen sekä samalla vahvistaa näiden lahjojen ja palvelutyön tärkeyttä.

ME USKOMME, että Pyhän Hengen lahjat, mukaan lukien profetian lahja ja profeetan palvelutyö, ovat välttämättömiä Kristuksen ruumiin rakentamiselle ja palvelutyölle, minkä vuoksi Raamattu kehottaa meitä hartaasti kaipaamaan hengellisiä lahjoja, erityisesti profetoimista (ks. 1. Kor. 14:1, 39). Profeetallinen palvelutyö on erittäin tärkeää kirkolle, ja sitä tulee rohkaista, toivottaa tervetulleeksi ja vaalia.

ME USKOMME, että on välttämätöntä luoda ympäristö, jossa profetoiminen voi kukoistaa, rinnakkain muiden Hengen lahjojen kanssa ja yhdessä apostolisen, evankelioivan, pastoraalisen ja opettamiseen liittyvän palvelutyön kanssa. Tämän ympäristön luomiseksi meidän tulee rohkaista vapautta Hengessä ja uskon täyttämässä ilmapiirissä sekä tehdä tilaa spontaaneille sanoille niin Henki haluaa. Mutta kaikki tämä on tehtävä asianmukaisella vastuulla ja valvonnalla.

ME USKOMME, että profetian lahjan yleinen tehtävä seurakunnassa liittyy rakentamiseen, kehotukseen ja lohdutukseen (ks. 1. Kor. 14:3). Tämä lahja koskettaa myös ei-uskovia, koska se voi paljastaa heidän sydämensä salaisuudet ja johtaa heidän kääntymykseen osoittamalla heille Jumalan todellisuuden (ks. 1. Kor. 14:24-25).

ME USKOMME, että profetian hengen ydin on Jeesuksesta todistaminen, joten profeetallisen palvelutyön perimmäinen tavoite on korottaa Jeesuksen Kristuksen herruutta, vaikka ymmärrämme, että jokainen profeetallinen sana ei viittaa erityisesti Häneen (ks. Ilm. 19:10; 1. Kor. 12:3).

ME USKOMME profeetan viisinkertaiseen palvelukseen, tunnustaen, että tällaisia ​​profeettoja käytetään myös tuomaan oikaisua, opetusta ja suuntaavaa selkeyttä Ruumiin, mutta eivät riippumattomia muista johtajista, ja siksi eroavat itsenäisen Vanhan testamentin profeetan mallista.

TUNNUSTAMME, että profeetat eivät toimi hengellisinä tulevaisuuden ennustajina, eikä heidän tehtävänsä ole tyydyttää uteliaisuuttamme tulevaisuutta kohtaan tai paljastaa abstraktia tietoa. Jumalan tarkoitus profetoimisessa on lunastus, parannukseen kutsuminen, yliluonnollisen opastuksen antaminen, lohdutuksen, vapautumisen, ennallistamisen tuominen ja Jeesuksen kirkastaminen Herrana.

TUNNUSTAMME, että profeetallisen palvelutyön luonteesta johtuen jotkut profeetalliset sanat voidaan lähettää arvioitavaksi ennen kuin ne toimitetaan, kun taas toiset sanat arvioidaan niiden toimittamisen jälkeen. Mutta kaikissa tilanteissa niiden, jotka väittävät puhuvansa Jumalan puolesta, tulisi suhtautua myönteisesti profetioidensa jumalalliseen arviointiin.

ME USKOMME, että profetiat tulee ensin testata Jumalan Sanalla. Jos profeetallinen sana ei ole Raamatun vastainen sen jälkeen muiden kypsien johtajien tulee arvioida se. Jos profetia annetaan paikallisen seurakunnan yhteydessä, kypsien johtajien tulee arvioida se. Jos ennustus annetaan jonkin alueen tai kansakunnan yhteydessä, kypsiä alueellisia tai kansallisia johtajia tulee kutsua arvioimaan sana (ks. 1. Kor. 14:29; 1. Tess. 5:19-21). Joskus profeetalliset sanat jätetään arvioitavaksi ennen kuin ne toimitetaan, ja toisinaan ne arvioidaan toimituksen jälkeen. Mutta kaikissa tilanteissa niiden, jotka väittävät puhuvansa Jumalan puolesta, tulisi suhtautua myönteisesti profetioidensa jumalalliseen arviointiin. Niille, jotka kieltäytyvät sanojensa testaamisesta, ei pitäisi antaa toimintatilaa.

ME TUNNUSTAMME, että profeetat saavat yliluonnollista ilmoitusta Jumalalta, mutta he ovat myös riippuvaisia ​​muista viisitahoisista palvelutyön johtajista saamiensa ilmoitusten tulkinnassa ja soveltamisessa. Herran tahto on, että kaikki nämä erilaiset palvelulahjat, mukaan lukien profeetan palvelutyö, toimivat yhteistyössä pikemminkin kuin itsenäisesti. Vain silloin keho tulee täyteen terveyteen ja kypsyyteen.

ME TUNNISTAMME Internetin ja sosiaalisen median asettamat ainutlaatuiset haasteet, koska jokainen voi väittää olevansa profeetta ja antaa sanan suurelle yleisölle ilman tilivelvollisuutta tai vastuuta kenellekään. Vaikka tällaisten sanojen tulvaa verkossa ei ole mahdollista pysäyttää, kehotamme kaikkia uskovia tarkistamaan verkossa seuraamiensa ihmisten elämän ja hedelmät ja myös katsomaan, ovatko he osa paikallista seurakuntaa ja ovatko he aidosti vastuussa julkisesta hengellisestä palvelutyöstään ​​ja henkilökohtaisesta elämästään. Kehotamme myös profeetallisia saarnaajia, jotka lähettävät suodattamattomia ja testaamattomia sanoja Herralta, toimittamaan ne ensin toisille johtajille arvioitavaksi.

OLEMME YKSIMIELISIÄ siitä, että Raamattu kehottaa meitä olemaan halveksimatta profetioita, vaan tutkimaan profeetallisia lausumia huolellisesti ja pitämään kiinni siitä, mikä on hyvää (1. Tes. 5:19-21). Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän tulee viljellä kunniaa ja kunnioitusta todellista profeetallista palvelustehtävää kohtaan skeptisyyden tai halveksunnan sijaan.

ME USKOMME, että kaikki hengelliset johtajat, mukaan lukien ne, jotka palvelevat profeetallisessa palvelutyössä, tulee olla omien kirkkojensa, verkostojensa tai liikkeidensä tarkastamia ja valmistamia niin, että heihin soveltuu apostoli Paavalin esittämät johtajuuden kriteerit, jotka löytyvät 1. Timoteukselle 3:1-8:sta; Tiit. 1:5-9.

ME USKOMME, että kaikkien hengellisten johtajien, mukaan lukien viisitajoisen palvelutyön profeetat, tulisi olla moitteettomia ja heidän tulee elää kutsumuksensa arvoista elämää (ks. Ef. 4:1-3). Tästä syystä uskomme, että profeetalliset johtajat, joiden elämä rikkoo Sanan moraalisia ja eettisiä normeja, hylkäävät itsensä palveluksesta riippumatta siitä, kuinka paljon vaikutusvaltaa tai voitelua heillä on.

OLEMME MYÖS YHTÄ MIELTÄ, että suurin vaatimus kaikille seurakuntien johtajille, mukaan lukien profeetalliset johtajat, on pyrkiä heijastamaan Kristuksen luonnetta ja käyttää lahjojaan rakkaudesta Jumalaan, Hänen kansaansa ja kadotettuja kohtaan (1. Kor. 13:2; Room. 8:29).

ME ARVOSTAMME nöyryyttä, nuhteettomuutta ja tarkkuutta profeetallisessa palvelutyössä suojellaksemme niiden uskoa ja luottamusta, jotka kuulevat sanan, jonka sanotaan tulevan Jumalalta. On pyhä asia väittää puhuvansa Herran puolesta. Jeesuksen sanat muistuttavat meitä, että jolle paljon on annettu, siltä paljon vaaditaan (ks. Luuk. 12:48). Ja aivan kuten opettajia arvioidaan tiukemmilla kriteereillä  (ks. Jaak. 3:1), niin myös profetoijia on arvioitava korkeammilla kriteereillä. Heillä voi olla voimakas vaikutus ihmisten elämään niin hyvässä kuin pahassakin, minkä vuoksi me vaadimme raittiutta ja huolellisuutta sekä uskoa ja rohkeutta.

ME YMMÄRRÄMME, että profetiat voivat olla ehdollisia ja että useiden profetioiden toteutuminen vie aikaa. Ymmärrämme myös, että profeetallinen kieli on usein salaperäistä ja symbolista, mikä vaatii tulkintaa ja ymmärrystä. Tämä tarkoittaa, että profetiat, jotka eivät ole ristiriidassa Raamatun kanssa tai jotka eivät ole ristiriidassa tosiasian kanssa, tulee arvioida ajan mittaan eikä hylätä välittömästi.

Toisaalta, jos profeetallinen sana sisältää tarkkoja yksityiskohtia ja päivämääriä, jolloin ilmoitettu profeetallinen sana tulee tapahtumaan, eikä tämä profetia sisällä ehtoja joiden on täytyttävä ja sen jälkeen profetian sanat eivät toteudu niin silloin julistajan on oltava valmis ottamaan täysi vastuu ja osoittamaan aitoa katumusta Jumalan ja ihmisten edessä.

Kaikki anteeksipyynnöt ja/tai selitykset/selvennykset tulee toimittaa yleisölle, jolle virheellinen profetian sana on annettu. Esimerkiksi jos se annettiin henkilölle, anteeksipyyntö (ja/tai selitys/selvennys) tulee toimittaa kyseiselle henkilölle. Jos sana julkaistiin julkisesti, tulee esittää julkinen anteeksipyyntö (ja/tai selitys/selvennys). Tämän ei ole tarkoitus olla rangaistus, vaan pikemminkin kypsä rakkauden teko suojellakseen Herran kunniaa, profeetallisen palvelutyön rehellisyyttä ja niiden uskoa, joille sana on annettu.

ME USKOMME, että on olennaista, että kaikilla hengellisillä johtajilla, mukaan lukien profeetalliset johtajat, ovat osa työtovereiden ja kokeneiden hengellisten johtajien muodostamaa vanhinten tukijoukkoa, joka voi pitää heidät vastuullisina elämästään ja palvelutyöstään. Tämän mukaisesti hylkäämme käsityksen, jonka mukaan profeetan sanojen tuomitseminen rikkoo Psalmia 105:15, jossa Jumala kehotti muinaisia ​​kansoja olemaan koskettamatta patriarkoihin tai vahingoittamasta hänen profeettojaan. Profeetat, jotka erehtyvät, on oltava valmiita vastaanottamaan oikaisua toisilta johtajilta, joille he ovat vastuussa. Niitä, jotka kieltäytyvät tällaisesta vastuuvelvollisuudesta, ei pitäisi toivottaa tervetulleeksi palvelutyöhön.

ME TUNNUSTAMME, että oikeat profeetalliset sanat voivat rakentaa uskoa ja joskus kutsua esiin uskon täyttämän vastauksen, mutta hylkäämme ajatuksen siitä, että profeetat voisivat käyttää Vanhan testamentin tekstejä vaatiakseen profeettoihin uskomista, jotta he saisivat julkista tukea heidän sanoilleen, ikään kuin kaikki, mitä profeetta sanoo nykyään, on uskottava. Päinvastoin voimme uskoa profeetalliseen sanaan vain, jos se ei ole Raamatun vastainen, se ei ole tosiasiallisesti väärässä ja oma henkemme todistaa sen kanssa. Vain silloin voimme lisätä uskomme siihen sanaan, joka tulee tapahtumaan (ks. 1. Tim. 1:18).

Niiden, jotka haluavat käyttää Vanhan testamentin profeetallisia tekstejä vaikuttaakseen tai vaatiakseen auktoriteettia seuraajiinsa, tulisi muistaa, että saman Vanhan testamentin standardin mukaisesta epätarkoista profetioista rangaistiin kuolemalla. Uuden testamentin profeetat, kuten muut Uuden testamentin hengellisen palvelutyön johtajat, eivät hallitse kansaansa eivätkä vaadi alistumista ja uskoa. Sen sijaan he palvelevat nöyryydessä laumaa (ks. 1. Piet. 5:1-4).

Ne, jotka haluavat käyttää Vanhan testamentin profeetallisia tekstejä vaikuttaakseen seuraajiinsa tulisi muistaa, että Vanhan testamentin standardin mukaisesti virheellisistä profetioista rangaistiin kuolemalla. Uuden testamentin profeetat, kuten muutkaan Uuden testamentin mukaisen palvelutyön johtajat, eivät hallitse kansaansa eivätkä vaadi alistumista ja sokeaa uskoa heihin. Sen sijaan nöyryydessä he palvelevat laumaa (ks. 1. Piet. 5:1-4).

ME TORJUMME kaikenlaiset nykyajan profeettojen lausumat uhkailevat sanat, joilla he varoittelevat heidän seuraajiaan siitä, että tuomio lankeaa heidän päälleen, jos he eivät noudata profeetan sanoja. Näemme tämän vaarallisena hengellisen manipuloinnin muotona.

ME HYLKÄÄMME profeetallisen lahjan käyttämisen hengellisen manipuloinnin välineenä, jossa profeetta tai hänen palvelutyönsä yrittää saada henkilökohtaista hyötyä, olipa se sitten suosiota, valtaa tai taloudellisen hyödyn hankkimista. Missään olosuhteissa profeetta ei saa veloittaa rahaa profeetallisen sanan antamisesta. Se on pahinta hengellistä hyväksikäyttöä, ja se on inhottavaa Jumalan silmissä.

ME HYLKÄÄMME sen käsityksen, että nykyajan profeetalliset sanat ovat samalla inspiraation tai auktoriteetin tasolla kuin Raamattu tai että profeetat välittävät aina täydellisesti Jumalan erehtymättömän puheen. Raamattu sanoo, että tiedämme vain vajavaisesti ja profetoimme vajavaisesti (1. Kor. 13:9). Vain kirjoitettu Jumalan Sana voi väittää olevansa ”Jumalan Sana” (2. Tim. 3:16); profetiat ovat parhaimmillaankin ”sanaa Herralta”, jotka on testattava Jumalan Sanalla.

Lopuksi, vaikka uskommekin, että profeetat tulee asettaa vastuuseen sanoistaan ​​Raamatun mukaisesti, emme usko, että vilpitön profeetta, joka välittää virheellisen sanoman on väärä profeetta. Sen sijaan, kuten Jeesus selitti ja kuten Vanha testamentti korosti, väärät profeetat ovat susia lampaiden vaatteissa, toisin kuin tosiuskovat, jotka saattavat puhua epätarkasti (ks. Matt. 7:15-20; Jer. 23:9-40; Hes. 13:23). Väärä profeetta on siis joku, joka toimii väärän hengen alaisuudessa, joka naamioituu Pyhäksi Hengeksi.

TÄTEN ME TUNNISTAMME eron kolmen tilanteen välillä. Jos uskova antaa virheellisen profetian niin hänen tulee tunnustaa virheensä. Jos uskova profetoi jatkuvasti virheellisesti niin me päättelemme, että tämä henkilö ei ole profeetta, ja kehotamme häntä lopettamaan profetoimisen. Sen sijaan väärän profeetan me tunnistamme valeuskovaksi, kadotetuksi sieluksi ja kutsumme häntä parannukseen ja pelastukseen.

Koska Jumalan lahjat ja kutsumus ovat peruuttamattomia (ks. Room. 11:29), ymmärrämme, että henkilö, jolle on annettu profeetallinen lahja, saattaa kyetä toimimaan tuossa lahjassa, vaikka hän ei olisi enää oikeassa suhteessa Jumalan kanssa. Siksi on välttämätöntä, että arvioimme profeetan heidän elämänsä ja palvelutyönsä hedelmän perusteella ennemmin kuin heidän lahjansa perusteella, ja tunnustamme myös, että on joitakin, jotka aloittivat oikein, mutta heidät hylätään lopulta (ks. Matt. 7:21-23).

Lähde: https://propheticstandards.com/#statement