Jeesus on vihainen, kun Hän palaa takaisin luomaansa maailmaan. Ensimmäistä kertaa maan päällä ollessaan Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh.1:14) Hänen puheidensa keskeinen sisältö oli kuitenkin varoitus tulevasta tuomiosta. Jeesus varoittaa kadotuksesta enemmän kuin yksikään toinen Raamatussa esiintyvä henkilö.
Loppuvatko myllynkivet kesken?
Modernit piispat, papit ja maallikot ovat julkeasti ottaneet Jumalan roolin ja julistaneet (2.Tess.2:3-4), että monet asiat eivät ”enää” ole syntiä. Kun näitä laittomuuden ihmisiä kuuntelee, voi pohtia, onko mikään enää syntiä heidän mielestään?
Matteus (18:6-9) kirjasi Jeesuksen sanat: ”Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee! Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen”.
Luukkaan evankeliumin (12:49-51) mukaan Jeesus sanoi myös: ” Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty! Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta”.
Teurastettu karitsa
Pitkäperjantaina ristillä piinattu Jeesus sanoi Johanneksen (19:30) kirjaamat sanat: ” Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: ”Se on täytetty”, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä”.
Nyt odotamme ylösnousseen Jeesuksen paluuta ja nykyisen maailmanajan loppua. Evankeliumi on pian julistettu kaikille ja tuomion julistamisen hetki on edessä.
Ilmestyskirjan 5. luvussa kerrotaan, mitä tulee tapahtumaan ja miten viimeiset tapahtumat alkavat. Taivaassa ja maan päällä ei ole ketään, joka olisi voinut avata seitsemällä sinetillä suljetun kirjakäärön, joka käynnistää viimeistä tuomiota edeltävät lopun tapahtumat.
Johannes kertoo, kuinka valtaistumen luona seissyt Karitsa, joka oli ikään kuin teurastettu, ottaa kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä. Karitsalle veisataan uutta virttä: ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä”. (Ilm.5:9-10)
Teurastettu karitsa onkin leijona
”Jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä.” (Ilm.5:5) Kuudennen sinetin avaamisen jälkeen ihmiset kätkeytyvät luoliin ja vuorten rotkoihin, ja: ”sanoivat vuorille ja kallioille: Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!” (Ilm.6:16)
Kuka joutuu Karitsan vihan kohteeksi?
He, ”jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua”. (2.Tess.2:10) Joka hylkää Totuuden, on itse tuominnut itsensä kadotukseen. Jumala meni Jeesuksessa ristille: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan”. (2.Kor.5:19) Tätä suurempaa rakkauden tekoa ei ole olemassa.
Heprealaiskirjeessä (10:29-31) varoitetaan: ”Kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa.” Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin”.
Ihmisen Poika ei tullut tuomitsemaan
”Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä”. (Joh.12:47-48)
Teurastettu Karitsa palaa tuomion teksti mukanaan
Hän on vihainen Juudan leijona, jonka omat lampaat ovat tuolloin turvassa. Jeesus tuntee lampaansa, mutta tunnetko sinä Hänet? Armon aika loppuu eräänä päivänä: ”Enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa”. (Ilm.10:5-6) He, jotka ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä ovat turvassa: ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä”. (Ilm.7:14,17)