Kirjoittanut
Hannu Vuorinen on Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja ja Suomen Viikkolehden päätoimittaja.Roomalaiset tiet ja merireitit olivat Uuden testamentin kirjoittamisen aikojen internet. Ne yhdistivät laajaa valtakuntaa ja mahdollistivat tiedon kulun. Kirjeet ja sanalliset viestit liikkuivat paikasta toiseen. Evankeliumin viesti hyötyi niistä suuresti, kun evankeliumitekstit saivat muotonsa ja apostolien kirjeitä liikkui seurakunnille eri puolille, niin kuin liikkuivat myös sanalliset viestit.
Lutherin aloittama reformaatio hyötyi huomattavasti vähän aikaisemmin kehittyneen kirjapainotekniikan ansiosta. Kuuluisat teesitkin käännettiin hetimiten kansankielelle, ja ne levisivät eräänlaisina traktaatteina kulovalkean tavoin. Ja pian painettiin myös kirjoja, joiden sivuilla evankeliumi ohjautui ihmisten käsiin.
Meidän aikamme on jälleen kerran todisteena viestinnän keinojen räjähdysmäisestä kasvusta. Internet, tietokoneet ja nyt erilaiset älylaitteet mahdollistavat ajatusten, uutisten ja viestien levittämisen hurjissa mittasuhteissa. Kirjoitettu, puhuttu ja videoitu sanoma on hetkessä luettavissa, kuunneltavissa tai katsottavissa ympäri maailmaa. Eikä median tuottamiseen enää tarvita edes rahaa. Välineet ja mahdollisuudet ovat kenen tahansa ulottuvilla.
Jälleen evankeliumin leviäminen on hyötynyt keinojen lisääntymisestä ja niiden uusista, rajat ylittävistä ominaisuuksista. Siitä voimme olla kiitollisia ja rukoilla kykyä käyttää tekniikkaa hyvän sanoman viestimiseen lähellä ja kaukana. Samalla tosin kasvaa disinformaation ja suoranaisen valemedian osuus. Nykyviestinnän haittoihin ei olla riittävästi varauduttu, ei myöskään kristittyjen parissa. Synti tekee työtään netin verkoissa ja valheen isä käyttää niitä hyväkseen.
Jo roomalaisen ”internetin” aikana apostolit korostivat seurakunnan merkitystä yhteisönä, jossa totuus vaikuttaa kasvotusten. Johannes toteaa tämän painokkaasti kahdessakin kirjeessään: ”Minulla olisi teille paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo esittää sitä näin paperilla ja musteella. Toivon näet pääseväni tulemaan teidän luoksenne, että saisin puhua kanssanne kasvotusten. Silloin ilomme on täydellinen” (2. Joh. 12, ks. myös 3. Joh. 13–14).
Evankeliumin totuuden jakaminen edellyttää kohtaamista ja kasvotusten olemista. Silloin sanoma ja sen viestittäjä ovat yhtä — elämä ja sanat voidaan punnita samassa vaakakupissa. Sanan saarnakin on paljon enemmän kuin informaatiota. Se liittyy seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen ja hyvin konkreettiseen yhteyteen uskovien välillä. Kokoontuessaan yhteen seurakunta toteuttaa Jumalan antamaa tarkoitustaan. Sellaisena se ei toteudu podcastien ja internetin maailmassa. Meidät on kutsuttu rakentumaan kasvotusten.
Hannu Vuorinen
