Kirjoittanut
Kun Paavalin aikana kristityt aavistivat Jerusalemin tuhon olevan lähellä, he halusivat tietää enemmän profeetallisista tapahtumista. He pelkäsivät, sillä vihollisen armeijan julmuudesta liikkui huhuja: nämä olivat passittaneet paljon kansaa orjuuteen. Kristityistä tuntui, että vaaralliset ajat olivat lähestymässä nopeasti. Niinpä he pyysivät Paavalia kertomaan, mitä pitäisi odottaa: ”Kirjoita meille miten tulkita aikoja.”
Paavali vastasi näillä lohduttavilla sanoilla: ”Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.” (1. Tess. 5:1-2)
Paavali kuvaili heille, mitä tapahtuisi kun Kristus palaa takaisin: ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.” (4:16-18)
Paavali tarkoitti kehotuksensa rohkaisuksi. Hän pohjimmiltaan sanoi: ”Ei ole mitään syytä tuskailla tulevien tapahtumien vuoksi. Teidän ei tarvitse olla huolestuneita pelottavista merkeistä tai katastrofeista. Tiedätte hyvin mistä on kysymys. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Jeesus on tulossa takaisin noutamaan omiaan.”
Totuus on se, että historia on menossa kohti jotakin. Voimme olla varmoja, että nykytapahtumien nopea virta kantaa meitä kohti Jumalan iankaikkista tarkoitusta. Emme ole tuuliajolla, Jumala ei ole hylännyt meitä maan päälle, vaikka ihmiskunta onkin paha ja uskoton. Jumala on ennemminkin tiivistänyt tahtia. Ja se, mitä nyt näemme, on nopea tapahtumien ketju, jonka loppupäässä häämöttää ”yksi jumalallinen tapahtuma”: Jumala luo uuden maan ja taivaan, jossa Kristus hallitsee kuninkaana iankaikkisesti.
Kristuksen seuraajina meidän ei tule kiinnittää huomiotamme päivittäisiin raportteihin tapahtumista. Meidän ei pidä syventyä sotiin tai huhuihin sodista, ei mahdollisiin ydinonnettomuuksiin eikä muihinkaan maata kohtaaviin tapahtumiin. Kun Jeesus sanoi: ”Tuona päivänä, katsokaa ylös” (katso Luuk. 21:28), hän osoitti meille, missä meidän kiintopisteemme pitäisi olla.
