Viime viikkolla olin katselemassa krokotiileja ja kalliomaalauksia. Kuuma ilma vaati myös veronsa ja oli yritettävä löytää joku turvallinen paikka uimiselle. Australiassa ei voi mennä uimaan ihan minne vaan, koska yleensä krokotiilit asuvat lammikon tai joen pohjassa. Oli siis oltava tarkkana, mutta elossa ollaan.
Tutustuin aboriginaalien tekemiin kalliomaalauksiin tuhansien vuosien takaa ja kuuntelin tarinoita ja viestejä, joita opas niistä kertoi. Loppuviikosta aloin olla niin väsynyt, että nukuin pari päivää. Matkusteleminen on aika raskasta puuhaa. Koko ajan uusia asioita, uudessa ympäristössä, uusien ihmisten parissa ja niin edelleen. On siis välillä painettava jarrua ja levättävä. Oltava vaan ihan paikallaan.
Nyt olen saapunut Alice Springsiin, keski – australiaan. Yhä ihmettelen matkallani näkemiäni metsätulipaloja. Päätin kysyä niistä metsänvartialta, miten ihmeessä kukaan ei vartioi niitä ja eivätkö ne leviä ihan tuhottomasti kuumassa ilmassa ja kovassa tuulessa? Minulle kerrottiin, että nyt vielä hetken on kuiva kausi, jolloin metsää poltetaan, kulotetaan. Se on kuulemma ihan normaalia ja tuli sammuu itsestään, koska maan sisällä on niin paljon vettä, että ei se tuhottomasti pala, mutta auttaa luontoa uusiutumaan. Minulle se oli jotenkin kummallista. Jos suomessa lämpötila nousee yli kahdenkymmenen, ilmoitetaan tulipalovaarasta ja että tulen kanssa pitää olla varovainen. Toisin on täällä. Ja kumma kyllä, tuli sammui itsestään aina aamun tultua. Ihan tuosta vaan ilman minkäänlaisia sammutustoimia.
Olen matkalla takaisin kohti etelää ja ilmakin on kylmennyt sen mukaan. Tänään kävin tutustumassa kouluun, jossa oppilaita opetettiin 1950 radiopuhelimen välityksellä. Täällä outback maailmassa, eli ”keskellä ei mitään” lapset asuvat monien satojen, jopa tuhansien kilometrien päästä koulusta. He siis opiskelevat kotoaan käsin tai missä sitten sillä hetkellä ovatkaan.On myös perheitä, jotka liikkuvat kokoajan asuntovaunulla työnsä takia. Nykyään lapset käyttävät web- kameraa, faksia, postia, meiliä ja muuta tietotekniikkaa hyväkseen opiskelussaan. Joka päivä he istuvat tietokoneen ääreen ja näkevät opettajansa sitä kautta. Tämä tapa opetukseen keksittiin Alice Springstiinissä, josta seuraava kaupunki oli Katherine ja Darwin. Tämän jälkeen tämä opiskelutapa levisi ympäri Australiaa. Ennen koulun alkua lapset testataan kaikki samalla testillä, että he saavat oikeantasoista opetusta. School of the air oppilaat ovat vuosikymmenten aikana olleet kouluista kymmenen parhaan joukossa tasotesteissä. Eli he ovat opiskeleet erittäin hyvin ja opetus on tehokasta monella tapaa.
Minulle tässä koulussa käyminen oli elämys.
Kaikkea sitä ihminen keksii selviytyäkseen ja viedäkseen tietoa ja taitoa eteenpäin. Kiitos siitäkin tuonne ylöspäin!