Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Kirjablogi: Ennustusten ja profetioiden viidakkoa perkaamassa

 

Pekka Sartola,  Profeetat puhuvat,  Ajanteos 2019

Sana tietoyhteiskunta otettiin käyttöön 1990-luvulla. Ensimmäinen kansallinen tietoyhteiskunnan strategia julkaistiin 1995. Siitä lähtien on pidetty tärkeänä, että Suomi on mukana tietoyhteiskuntien kärkijoukossa. Käsite tietoyhteiskunta on yhä varsin avara ja moniselitteinen. Yleisesti ajatellaan, että tietoyhteiskunnassa asiat perustuvat tietoon, tietoteknologiaan, monipuoliseen mediaan ja saatavilla olevaan informaatioon.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Koskaan aikaisemmin ei yhteiskunnassamme ole vilissyt yhtä runsaasti horoskooppeja, ennustajia, povaajia, henkiparantajia, meedioita, noitia ja profetoijia kuin tässä meidän tietoa palvovassa tietoyhteiskunnassamme. Tämän tosiasian pohjalta oli hyvä lähteä lukemaan kirjaa Profeetat puhuvat.

Pekka Sartolan tuorein teos raivaa ansiokkaasti povausten, ennustusten ja profetioiden ryteikköjä. Ensin kirjassa käydään läpi perusasiat: Mitä on profetia? Miten tunnustaa oikeat ja väärät profeetat? Profetioita arvioidessaan ja kritisoidessaan Pekka Sartola säilyttää oman letkeän ja paikoin jopa sarkastisen tyylinsä.

Kirja käsitelee kriittisellä otteella valtavan määrän meidän ajassamme liikkuvia ennustuksia ja profetioita. Kaikkea ei toki mahdu yhden kirjan yhden kirjan kansien väliin, mutta otanta on joka tapauksessa kunnioitusta herättävän laaja. Joukossa runsaasti vuosisatoja vanhoja ja edelleen mediassa kiertäviä ennustuksia sekä myös varsin tuoretta materiaalia.

Omina kokonaisuuksinaan kirjassa käsitellään Raamatun ulkopuoliset ennustukset, uskonnollisten liikkeiden profetiat, suomalaiset ennustajat ja profeetat, juutalaisten rabbien lopunajan profetiat sekä Raamatun profetiat. Selkeä jaottelu auttaa lukijaa sekä yksityiskohtiin perehtymisessä että kokonaiskuvan jäsentämisessä. Jo kirjan ensimmäinen osio osoittaa, miten tärkeää on tarkastella näkyjä ja ennustuksia kriittisesti ja samalla avoimin mielin. Ennustuksissa käytetyt riimittelyt, kielikuvat ja vertaukset mahdollistavat kovin monenlaisia, jopa ristiriitaisiakin tulkintoja.

Kirjan viimeinen osa on omistettu Raamatulle profeetallisena ilmoituksena. Tämä osio alkaa koko kirjaa linjaavalla kappaleella: ”Vaikka edellisissä osioissa oli useita, ehkä jäätävän hämmentäviäkin ennustuksia tulevista tapahtumista, 1000-vuotisesta valtakunnasta ja muutamia jopa maailmanlopusta, eivät ne saa kuitenkaan ohjata ajatuksiamme pois Raamatusta. Ainoasta lähteestä, jota voimme ja jota tulee käyttää vertailupohjana arvioitaessa edellä käsiteltyjä ilmoituksia ja niiden luotettavuutta.”

Raamatun jo kiistattomasti ja tavattomalla tarkkuudella tähän mennessä toteutuneet profetiat todistavat vastaansanomattomalla tavalla sen puolesta, että myös tällä hetkellä vielä toteutumattomat Raamatun profetiat tulevat aikanaan toteutumaan. Kirjan lopussa on kirjoittajan laatima jännittävä ja päivittäistä uutisvirtaakin koskettava yhteenveto siitä, miten ne hänen mielestään tulevat käytännössä ja kenties jo lähitulevaisuudessa täyttymään.

Yhteenveto

Kirja rakentaa povausten, ennustusten, profetioiden ja näkyjen laajalle suolle tuiki tarpeellisia pitkospuita. Niiden avulla Pekka Sartola opastaa lukijaansa löytämään hyllyvien nevojen ja petollisten hetteikköjen keskeltä vastauksia kysymyksiin: Mitä on profetia? Kuka on oikea ja kuka väärä profeetta? Miten hyvin meidänkin aikanamme esille nostetut ennustukset ovat osuneet oikeaan, ja missä ne ovat menneet pahiten pieleen.