Kirjoittanut
Kirjoittaja on laatinut kirja-arvosteluja mm. lehdille ja Ylen radiokanavalle. TV7 kanavalla viisi vuotta lähetetyn viikoittaisen Kirja ohjelman kyljessä syntyi kirjablogi, jossa arvostelut jo yli 700 kristillisestä kirjasta. Kirjablogi on ja kasvaa edelleen osoitteessa www.reijotelaranta.fi.Unto Martikainen (toim.), Sanan nälkää ja armon etsijöitä, Herännäisyyden vaikutus kirkossa ja yhteiskunnassa, Omakustanne 2020,
Kirjailijan nimen perässä oleva lisäys (toim.) kertoo siitä, että kirja on koottu useiden eri kirjoittajien teksteistä. Toimitettu kirja syntyy yleensä siten, että tekijällä on aihe, jota käsittelemään hän kutsuu joukon asiantuntijoina pitämiään henkilöitä. Näin kirjasta tulee eräänlainen yhden teeman ympärille rakentunut kirjoituskokoelma, kirjallinen luentosarja.
Unto Martikaisen tapa koota kirja poikkeaa toimitettujen teosten valtavirrasta. Syykin on selvä. Osa henkilöistä, joiden tekstejä kirjassa julkaistaan, on siirtynyt ajasta iäisyyteen jo vähintään vuosikymmeniä sitten. Niinpä heidän kutsumisensa kirjoittajiksi on ollut mahdotonta. Tästä syystä kirja ei muistuta työnjakoon perustuvaa luentosarjaa. Pikemminkin se muistuttaa television ohjelmaa, jonka tuottaja, toimittaja ja tv-illan isäntä on Unto Martikainen.
Ohjelman edetessä ”studioon kutsutut” asiantuntijat vaihtuvat. Paikalla olevien määrä myös vaihtelee. Niinpä samoista asioista päällekkäin puhumiseltakaan ei aina voida välttyä. Kaiken lisäksi toimittaja voi valita tällaiseen ”tv-iltaan” parhaiksi katsomansa asiantuntijat riippumatta siitä, ovatko he yhä elossa vai eivät.
Tietokirjailija Unto Martikainen on ahkera ja monitaitoinen kirjoittaja. Hän on julkaissut lukuisia teoksia Karjalan historian ja ortodoksisuuden eri teemoista. Kalevalaseura on palkinnut hänet kansanihmisen elämää sekä kansanuskon ja kristinuskon vaikutusta Raja- ja Pohjois-Karjalassa käsittelevistä teoksistaan. Näytelmiäkin hän on ehtinyt kirjoittaa jo parikymmentä. Tuoreimmassa teoksessaan hän perehdyttää lukijansa Herännäisyyden vaikutuksiin kirkossa ja yhteiskunnassa.
Vaikka kovakantisen ja runsaasti kuvitetun kirjan aiheena on herännäisyyden historia, mukana on runsaasti myös sellaista ajankuvausta ja yleistä henkilöhistoriaa, jonka takia teosta voi suositella jokaiselle elämänkerroista ja historiasta kiinnostuneelle. Arvostettujen historioitsijoiden ja tutkijoiden teksteistä koostuva kirja tarjoaa vankkaa ja samalla kiinnostavaa luettavaa. Esimerkiksi kuvaukset Siperiaan karkotettujen sotavankien elämästä ja kohtaloista sekä heidän mukanaan tuomista ”herätyksen kipinöistä” ovat sekä valaisevia että koskettavia.
Toinen läpi kirjan kulkeva kiinnostava juonne rakentuu Suomeen rantautuneiden sekä täällä syntyneiden herätysten kehityksen seuraamisesta. Jeesuksen rukous siitä, että hänen omansa olisivat yhtä (Joh.17), ei tainnut olla tuolloinkaan hengellisille johtajille kovin tärkeä. Kiistat tulkinnoista ja menettelytavoista ovat repineet Jeesuksen seuraajia armottomalla tavalla.
Heränneiden lisäksi kirjassa käsitellään myös rukoilevaisuutta, evankelista liikettä, kansanlähetystä ja lestadiolaisuutta. Kaikkien näiden kehitystä ja sisäisiä kiistoja ruoditaan kirjassa runsaasti, kuitenkin hieman Karjala ja Pohjois-Karjala painotteisesti. Varsinkin tekstejä lestadiolaisuuden kehityksestä lukiessa lukija joutuu ymmälle. Miten on mahdollista, että1840-luvulla syntynyt herätysliike on tähän mennessä ennättänyt kiistoissa pirstoutua jo runsaaseen kolmeenkymmeneen enemmän tai vähemmän keskenään kyräilevään joukkoon!
Huolellisesti laadittu ja laaja sisällysluettelo saavat kiitosta. Samoin kirjan loppuun laadittu ”Teoksen rakenne ja lähteet”. Viimeksi mainitusta on helppo nähdä, millainen arvovaltainen joukko julkaistujen tekstien takana tällä kerralla on. Hyvän tv-illan tavoin Unto Martikaisen toimittama teos antaa tiiviin paketin tietoa, avaa uusia näkökulmia ja myös viihdyttää.
