Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

KIRJABLOGI, Merja Saarni (toim.): Orjuus tänään

 

Merja Saarni (toim.), Orjuus tänään, Näkökulmia ihmiskauppaan, Aikamedia, 2016

Kirjassa törmää järkyttäviin lukuihin: Joka neljäskymmenes sekunti jossain joutuu ihminen orjakaupan uhriksi. Heistä 20% on alle 18-vuotiaita lapsia. Ihmiskaupan uhreista 69% päätyy seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Ihmiskauppa on nopeimmin kasvava rikollisuuden ala, jolla jo nyt liikkuu enemmän rahaa kuin pimeillä ase- ja huumemarkkinoilla.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Merja Saarnin toimittama kirja ”Orjuus tänään, Näkökulmia ihmiskauppaan” avaa silmiä tavalla, joka tekee kipeää. Se saa myös tuntemaan häpeää. Miksi meillä puhutaan tästä maailmanlaajuisesta ja myös Suomea koskettavasta ilmiöstä kovin vähän? Vallitseeko meillä sokeus ja epäuskon kulttuuri, vai olemmeko me piittaamattomia?

Kansainvälisesti tilanne on absurdi. Kirjassa kerrotaan, että keinot ihmiskaupan estämiseen ovat jo olemassa. Ongelmaan ei silti vakavasti puututa. Sen estävät monien maiden korruptio, heikko hallinto ja silmien sulkeminen.

Neljän vuoden työnä syntyneen kirjan esipuhe koskettaa. Selkeä ja kokonaisuuden hyvin hahmottava sisällysluettelo opastaa lukijan kartalle. Nykyajan orjakaupassa on kyseessä laaja, vakava ja julma maailma, missä säälillä, inhimillisyydellä ja ihmisarvolla ei ole mitään sijaa.

Ihmiskauppaa eri näkökulmista ja tehtävistä käsin seuranneet kirjoittajat piirtävät omissa luvuissaan selkeän kuvan kansainvälisesti sekä myös Suomen osalta. Teksti on eleetöntä ja hillittyä silloinkin, kun käsiteltävät asiat ovat kaikkea muuta kuin hillittyjä tai asiallisia. Tarkat tiedot, taustojen ja lähteiden huolellinen kertominen sekä tekstin viileä rauhallisuus puhuttelevat paremmin kuin mihin dramaattiset tunnekuohut tai värikkäät maalailut pystyisivät.

Ihmiskauppaa ruotivien tekstien ohessa on runsaasti lyhyitä kertomuksia orjuuden uhreiksi joutuneiden ihmisten kohtaloista. Viimeistään näitä lukiessa huomaa kyselevänsä, millä tavalla itse voisi olla mukana vastustamassa ihmiskauppaa? Miten olisi toimittava? Keihin otettava yhteyttä?

Lukijaa ei jää kysymyksineen yksin. Hänelle tarjotaan vastauksia läpi kirjan. Jokainen ihminen, joka elää silmät ja sydän avoinna, voi saada paljon aikaan. Hän voi toimia sekä pulaan joutuneiden lähimmäisen auttajana että yhteiskunnan päättäjien herättelijänä. Apua tarvitsevia ja ihmiskaupan kynsiin helposti päätyviä lähimmäisiä on Euroopan pakolaisvirtojen myötä nyt aiempaa enemmän ja lähempänä.

Eräs kirjan luvuista on otsikoitu: ”Kristillinen käsitys sosiaalisista sukupuolirooleista”. Anne Sorilan kirjoittama teksti nostaa erinomaisella tavalla esille sen ammottavan kuilun, joka vallitsee kristillisen ihmiskäsityksen ja ihmiskaupan välillä. Anne Sorilan luvun viimeinen alaluku ”Ihmisoikeustaistelija vai Jumalan palvelija” esittää lukijalle kysymyksen, joka kaiken luetun jälkeen on haastava: Voisitko sinä antaa ihmiskauppiaalle anteeksi? Vielä vaikeampi tuo kysymys on ihmiskaupan kynsistä selviytyneelle, joka kamppailee eheytyäkseen, vapautuakseen katkeruudesta ja saadakseen elämästä uudelleen kiinni.

Kirjan lopussa annetaan käytännön neuvoja siitä, millä tavalla me jokainen voimme jo tavallisissa arkisissa valinnoissamme ja kannanotoissamme taistella ihmiskauppaa vastaan. Kirjan opastus ei kuitenkaan pääty arjen valintoihin. Ihmiskaupassa on pohjimmiltaan kyse hengellisestä sodankäynnistä. Siksi käytännön toimien lisäksi tarvitaan myös paljon rukousta ja ajankohtaisia rukousaiheita.

Yhteenveto:

Merja Saarnin toimittama kirja Orjuus tänään avaa hätkähdyttävän ja raadollisen kuvan meidän aikamme ihmiskaupasta. Orjuutta on nyt enemmän ja se on laajempaa kuin minään aiempana aikakautena. Sujuvasti kirjoitettu tietoteos taustoittaa, jakaa tarkkoja tietoja sekä kertoo järkyttävistä ihmiskohtaloista. Samalla se haastaa yksilöitä ja koko yhteiskuntaa taisteluun tätä kansainvälisen rikollisuuden nopeimmin kasvavaa muotoa vastaan.