Kirjoittanut
Kirkkohistorian dosenttiKolehdeista syntyi kohu, kun muutamat seurakunnat aikoivat jättää keräämättä Raamattuopistolle määrätyn kirkkokolehdin palmusunnuntaina. Kirkkohallitus ilmoitti silloin, että kolehdit on kerättävä niille määrättyihin kohteisiin. Nyt kirkkohallitus määritteli, millä perusteilla kolehdeista jatkossa päätetään. Keskeisimmäksi seikaksi todettiin kolehdin anojan tekemän työn vaikuttavuus kirkon kannalta.
Kirkkoneuvos Jukka Keskitalo oli ennen kirkkohallituksen kokousta kertonut, että vaikuttavuudessa on kysymys mm. siitä, kuinka monen seurakunnan kanssa anojalla on säännöllistä yhteistyötä. Hän esitti, ettei asiaan vaikuta yksittäiset mielipiteet tai toiminnot vaan anojan tekemän työn merkitystä kirkolle arvioidaan kokonaisuutena.
Keskitalon mukaan jumalanpalveluksen ja sen kolehdin arvon mukaista ei ole käyttää kolehtipäätöksiä kiristyskeinona. Lähetysjärjestöistä Keskitalo totesi, että arviointiperusteena voidaan pitää kirkon lähetysstrategian yleisperiaatteen noudattamista. Keskitalon mukaan kaikki kirkon viralliset lähetysjärjestöt ovat ilmaisseet hyväksyvänsä nuo periaatteet.
Hanna Salomäen uusi väitöskirja osoittaa, että herätysliikejärjestöjen ystävät ovat aktiivisimpia paikallisseurakunnissa. Saman tutkimuksen mukaan juuri niillä järjestöillä, joiden kolehteja jotkut nyt ovat aikoneet boikotoida, on kaikkein eniten yhteistyötä paikallisseurakuntien kanssa. Kun kolehdit siis jatkossa määrätään vaikuttavuuden ja yhteistyön perusteella, nykyisissä kolehdin saajissa on monia, jotka jäävät huomattavasti kritiikin kohteina olleiden herätysliikejärjestöjen jälkeen.
