Englannin hallitsija on muodollisesti myös anglikaanisen kirkon pää. Kerrotaan, että kun kuningas Jaakko III kuoli, Rooman paavi lähetti Canterburyn arkkipiispalle kirjeen, jossa hän ilmaisi osanottonsa. Arkkipiispa kirjoitti paaville vastauksen: ”On totta, että kirkkomme pää kuoli, mutta hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Emme ole vailla toivoa, sillä kirkkomme pää elää.”
Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on kirkon pää. Hän on myös lähetyksen Herra, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän kutsuu uskoon, kuuliaisuuteen ja totuuteen, rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen, iloon ja toivoon.
Lähde-lehden haastattelussa Espoon piispa Kaisamari Hintikka puhuu Kristuksen kutsusta seuraamaan, palvelemaan ja yhteyteen. Kutsun ymmärtämistä ja edistämistä tarvitaan kristittyjen välillä, paikallisseurakunnissa, omassa kirkossamme ja Kristuksen maailmanlaajassa kirkossa. Tämä kutsu koskee sekä hengellistä yhteyttä että osallisuutta päätöksentekoon yhdessä.
Lähetyksen ja yhteyden teemoja käsitellään myös Sansan, Korson seurakunnan ja Vantaan seurakuntien 24.5. järjestämässä missiologisessa symposiumissa, jonka aiheena on Unelma kolmannen vuosituhannen kristillisestä kirkosta. Sansan vuosittaiset Medialähetyspäivät ja niitä edeltävä symposiumi asettuvat ajallisesti kahden suuren kirkollisen juhlan, pääsiäisen ja helluntain, väliin.
Ylösnoussut Jeesus Kristus elää kirkkonsa keskellä. Hän etsii kadonneita, vapauttaa vangittuja, parantaa sairaita ja kutsuu toivoon yhteydessään. Hän lähettää opettamaan ja kastamaan. Hän varustaa Pyhällä Hengellä, jotta voimme iloiten ja rohkeasti seurata häntä, uskoa ja elää todeksi saamaamme julistus- ja palvelutehtävää. Hän antaa voiman edistää ihmisten välistä rauhaa ja yhteyttä ja varjella luomakuntaa, jotta olisimme siunaukseksi omalle kansallemme ja maailman kansoille. Kaikesta tästä kunnia kuuluu Kristukselle, joka yksin on kirkon pää.
Pääkirjoitus huhtikuun Lähde-lehdessä 2/2019.