Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Koulu kasvuyhteisönä

 

Ihminen kuuluu elämänsä aikana moniin erilaisiin yhteisöihin, jotka vaikuttavat hänen persoonansa kehitykseen. Tällaisia kasvuyhteisöjä ovat esimerkiksi perhe, koulu ja seurakunta.

Suomalainen nuori viettää elämästään noin 15–18 vuotta koulun penkillä ja erilaisissa oppilaitoksissa. Se on tärkeää persoonallisen kasvun aikaa. Nuori rakentaa silloin ratkaisevalla tavalla omaa maailmankatsomustaan ja identiteettiään ihmisenä.

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

Usein tämä aika merkitsee myös kodin perinnölle ja omalle vakaumukselle vieraan arvomaailman kohtaamista. Kouluelämä pakottaa arvioimaan suhdetta kaveripiiriin, mediaan ja vanhempien arvoihin. Nuori tekee valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kouluaika antaa suunnan koko tulevalle kehitykselle.

Suomalaiset koulut ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa. Sen sijaan koulujen eettinen, sosiaalinen ja tunne-elämän eheyttä tukeva kasvatustyö kohtaa jatkuvasti suuria haasteita.

Koulu on yhteiskunnan henkinen ilmapuntari, joka heijastaa oppilaiden kasvuolosuhteita. Se on näköalapaikka, jossa perheiden pahoinvointi ja hyvinvointi on helppo huomata. Vaikka suomalainen koulu on laadukas ja opettajat korkeasti koulutettua valiojoukkoa, kouluissa kamppaillaan nykyisin yhä enemmän oppilaiden tunne-elämän vaikeuksien, käytöshäiriöiden ja sosiaalisten ongelmien kanssa.

Opetussuunnitelma haastaa vanhempia mukaan kouluyhteisön rakentamiseen. Vanhempien on syytä ottaa tämä kutsu vakavasti. Heidän on hyvä pitää yhteyttä opettajaan, tutustua lapsen luokkatovereihin ja osallistua aktiivisesti vanhempain toimintaan. Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa osaltaan myös koulun arvoihin, jotka ovat – uskonnonopetus mukaan lukien – tulevaisuudessa yhä suurempien ristipaineiden kohteena.

Opettajien työtä on syytä arvostaa ja tukea. Hyvä kasvuyhteisö rakentuu kodin ja koulun tiiviissä yhteistyössä, jossa etsitään aidosti lapsen parasta.

Myös seurakunnilla on paljon annettavaa kouluille. Yhteistyön muodot ja tavat on hyvä kirjata lukuvuoden työsuunnitelmaan. Seurakuntien kouluvierailut tavoittavat satojatuhansia lapsia ja nuoria. Se on mitä arvokkainta yhteiskunnallista vaikuttamista. Paikallinen suhteiden hoitaminen on tässä avainasemassa.

Hyvään elämään ja vastuulliseen aikuisuuteen ei kasveta yksin. Siihen tarvitaan turvallisia kasvuyhteisöjä – ja erityisesti koulua.

Siksi lapset ja nuoret on hyvä lähettää siunaten koulutielle.