Kirjoittanut
Kirjoittaja jakaa mietteitään Mielen päällä -ohjelmasarjassa Radio Deissä tiistaisin kello 14.45 ja torstaisin kello 19.03.Blogisti Leevi Launonen puuttui kirjoituksessaan tärkeään epäkohtaan, jossa jotkut karismaatikot uhmaavat THL:n suosituksia koronan torjumisessa. On puistattavaa hengellistä ylimielisyyttä (Lue: uskonnollista fanaattisuutta), että täysin asiantuntemattomat kehottavat uskovia rikkomaan ”Jumalan” nimissä tieteentekijöiden ja päättäjien ohjeita ja määräyksiä Ei silti, puoskareita on aina ollut pilvin pimein kristillisissä piireissä. Meidän piireissämme, kun kuka tahansa saa puhua pehmeitä kenenkään puuttumatta. Vain taivas on rajana!
”Puoskareita on aina ollut pilvin pimein kristillisissä piireissä.”
Minä olen törmännyt somessa ns. ”uuden ilmoituksen” välittäjiin. He julistavat, että ovat saaneet ”uutta” ja ”korkeampaa” tietoa. Tällä saralla pyörii miljoonia euroja. Jopa kristityt ovat kääntyneet tämän aatteen kannattajiin. Alan kirjallisuutta myydään Suomessakin suuria painoksia. Onpa jopa kustantajia, jotka julkaisevat ainoastaan uushenkisyyden ja -hengellisyyden piiriin kuuluvia kirjoja – ja rahaa tulee!
Terveellinen ”vastapistos” on Aila Ruohon uunituore loistava teos Henkisyyden harhapoluilla (Docendo, Jyväskylä, 2020). Hän käsittelee eri uushenkisyyden oppisuuntia, joita on valtava määrä.
Ruoho kirjoittaa: ”Kristinuskosta uushenkisyyteen ´siirtynyttä´ materiaalia ovat esimerkiksi enkelit ja arkkienkelit, rukoilu ja Pyhä Henki. Monissa kirjoituksissa esiintyvät myös Jeesus, Kristus, molemmat Mariat sekä monet muut Raamatusta tutuiksi tulleet erisnimet. Niitä näkee erityisesti henkioppaista ja ´valaistuneista´ persoonista puhuttaessa. Raamattua ja kristillistä maailmankuvaa hyödynnetään niiltä osin kuin se soveltuu uushenkisyyteen rikkomatta kokonaisuutta. Voidaan kuvailla Jeesusta ylösnousseena mestarina tai puhua ´kristusenergiasta´ ja ´kristushengestä´, mutta kiistetään Jeesuksen asema.”
”Harhan tunnistaminen vaatii jo aikamoisen Raamatun tuntemisen, jota ei enää nykyaikana paljon ole.”
Tällaisen harhan tunnistaminen vaatii jo aikamoisen Raamatun tuntemisen, jota ei enää nykyaikana paljon ole. Ruoho toteaakin, että monet ovat kääntyneet pois kristinuskosta, koska ovat pettyneitä kristillisten yhteisöiden oppiin ja näkemyksiin.
Heprealaiskirje opettaa Kristuksen ylivertaisuudesta. Sen ensimmäiset jakeet julistavat, että kun ”Jumala puhui muinoin monesti ja monin tavoin isille profeettojen kautta, näinä viimeisinä päivinä hän on puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka kautta hän myös on luonut maailmat” (Hepr. 1: 1-2).
Kaikki on alistettu Kristuksen alle! Kun tunnustaudumme hänen Jumaluutensa ja Persoonansa hallintavallan alle, emme ole ”kaikenlaisten oppien ja viisauksien vietävinä.”
