Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Kristus – synnistä pääsiäinen

 

Jeesus kertoo omasta tehtävästään: Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. (Matt 5:17)
Laissa ja profeetoissa eli vanhassa testamentissa on kerrottuna kaikki se, mitä Jumala vaatii ihmiseltä ja miten Jumala lupasi pelastaa maailman. Jeesus tuli täyttämään nämä molemmat. Ennen kaikkea Jeesus tuli täyttämään ihmisten puolesta kaiken, mitä Jumala meiltä vaatii. Tämä Jeesuksen täytetyn työn lahja tulee kirkkaasti esille Jeesuksen kasteessa. Jeesuksen ei olisi tarvinnut mennä itse Johannes Kastajan kasteelle. Tuo kaste oli syntisiä varten. Johannes Kastaja yritti estellä häntä. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus”. Silloin hän salli sen hänelle. (Matt 3:15)

Koko Jeesuksen elämä maan päällä oli vanhurskauden täyttämistä. Hän tuli täyttämään kaikkien meidän vanhurskauden Isän edessä. Vanhurskaus tarkoittaa Jumalan tuomioistuimen edessä syyttömäksi julistettua. Hänen ihmiseksi tulonsa tarkoitus oli juuri synnin syyllisyydestä vapahtaminen. Tämä on ilosanoma, jonka enkeli ilmoitti ensimmäisenä jouluna: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. (Luuk 2:11)

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Johannes Kastaja sanoo selkeästi Jeesuksen tehtävän ennen tämän kastetta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh 1:29) Jeesus otti pois maailman synnin itseensä, että synti tuomittaisiin hänessä. Hän siis tahtoi tulla tuomituksi meidän puolestamme, ettei meidän tarvitsisi kärsiä ansaitsemaamme rangaistusta. Apostoli Paavali kirjoittaa: Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2.Kor 5:21) Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: ”Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu” (Gal 3:13) Niin konkreettisella tavalla Jeesus otti meidän syntimme päällensä, että hän tuli itse synniksi ja kiroukseksi.

Kun Jeesus sitten antautui vangittavaksi, pilkattavaksi, kidutettavaksi ja tapettavaksi, oli hänessä koko ihmiskunta tuomiolla. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa. (Room 8:3) Jumalan viha syntiä kohtaan kohdistui häneen. Jumala kohdisti pyhän vihansa itseensä – ajatelkaa Jumalan rakkautta! Profeetta Jesaja kertoo Jeesuksen kärsimyksen ja sijaiskuoleman ytimen:

Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. (Jes 53:3-7)

Kun Jeesus ristiinnaulittiin, hänen viimeiset sanansa olivat: ”Se on täytetty”( Joh 19:30)
Työ, jota varten hän oli tullut oli kokonaan täytetty. Lunnaat oli maksettu. Jumalan viha oli lepytetty ja sovinto saavutettu. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol 1:19-20)

Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä. Hänen ylösnousemuksensa oli sinetti ja varmistus sille, että hänen uhrinsa oli riittävä. Synti, kuoleman perimmäinen syy, oli sovitettu. Rangaistus oli täydellisesti kärsitty. Paavali kirjoittaa: Jeesus on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden (Room 4:25) Ylösnousemus ei kerro vain Jeesuksen itsensä olevan vanhurskas ja Jumalalle kelpaava. Jeesuksessa koko ihmiskunta oli tuomiolla. Siksi hänen ylösnousemuksensa on varma todiste siitä, että myös me ihmiset olemme vanhurskautettuja.

Tämän vuoksi ihminen ei voi olla kristitty, jos ei usko ylösnousemukseen. Ylösnousemuksensa jälkeen hän astui ylös taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella. Hän vei ihmisyyden taivaaseen. Näin hänen ylösnousemuksensa avasi meille ihmisille tien iankaikkiseen elämään taivaassa. Kaste on paikka, jossa ihminen pääsee osalliseksi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Kaste on jokaisen ihmisen henkilökohtainen pääsiäinen – pääsy synnistä! Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. (Room 6:4-5)