Kirjoittanut
Kirjoittaja on Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja.Suomi on juhlinut tänä vuonna näyttävästi 100-vuotista taivaltaan. Maan pääuutismedioissa on moneen otteeseen pohdittu maamme menestystarinaa. Mikä on saanut suomalaiset kuin ihmeen lailla kukoistamaan, vaikka olemme vain pieni pohjolan kansa?
Yksi seikka on loistanut arvioissa poissaolollaan. Kristinuskon merkitys on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka kansassamme on aina ollut runsas joukko rukouksin maata rakentavia. Kirkko on opastanut, kouluttanut ja ohjannut meitä kääntymään itseämme suuremman puoleen. Vanhassa testamentissa kansa kukoisti, kun se muisti pyytää neuvoja Jumalalta.
Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut suurempi arvomuutos kuin ehkä koskaan maamme historian aikana. Jumalaa on siivottu ihmisviisauden tieltä sivummalle. Onnellisuutta ja menestymistäkin mitataan yksilön näkökulmasta, ei yhteisön.
Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta perheisiin, joka on pienin yhteisön hyvinvoinnista kertova yksikkö. Aiemmin on kiinnitetty huomiota avioerojen suureen määrään. Tänä syksynä on ryhdytty huolestuneena seuraamaan kahta muutakin käyrää: syntyvyys laskee juhlavuonna alimmalle tasolle sataan vuoteen ja perheitä ei perusteta enää entiseen tahtiin. Sinkkujen määrän arvioidaan nousevan miljoonasta puoleen toista miljoonaan seuraavien vuosikymmenten aikana.
Myöskään kristinuskon asema ei ole arvomuutoksen myötä entinen. Sen yhteiskunnallinen marginalisoituminen näkyy kirkon laskevien jäsenmäärien lisäksi esimerkiksi teologisen tiedekunnan vähäisenä opiskelijamääränä. Koskaan aiemmin ensimmäisen vuoden opiskelijoita ei ole ollut vain 134. Muutos on ollut odottamattoman nopea.
Mitä laskeville käyrille voitaisiin tehdä? Moni kristitty on viime vuosien paineen alla asettunut kyykkyasentoon – olemaan korrektisti hiljaa, jottei vene keiku liikaa. Viime lauantain Suomalainen messu Senaatintorilla teki tähän raikkaan poikkeuksen. Vallan symbolien keskellä kansa kunnioitti Jumalaa hartaasti kaikesta siitä hyvästä, mitä Hän on meille historiamme aikana tehnyt. Rouva Jenni Haukio muistutti juhlapuheessaan, ettei perinteisistä arvoista tule luopua, koska niillä rakennetaan Suomen hyvinvointia myös jatkossa. Tämä kannattaa muistaa aina silloin, kun uusvanhat ideologiat lakaisevat luudallaan maamme kamaraa. Niitä tulee ja menee, mutta yksi pysyy: Jumalan hyvyys kansaansa kohtaan ja siitä kannattaa kovaan ääneen puhua.
