Kirjoittanut
”Uskon kristittynä, että Jumala on luonut tämän kaiken. Jos me tieteilijät objektiivisesti ja rehellisesti Jumalan luomaa järkeä käyttäen tutkimme luontoa, niin ihan mitä tahansa sieltä löytyykin, miten se voisi olla ristiriidassa sen Luojan kanssa? Se on ainoastaan ristiriidassa joidenkin lukkiutuneiden käsitystemme kanssa.” Näin Uusi Tie -lehti (26.8.2021) siteeraa tähtitieteilijä Petri Väisästä. Väisänen on Etelä-Afrikan tähtitieteellisen observatorion johtaja ja professori Kapkaupungin yliopistossa.
Samassa haastattelussa on muitakin sykähdyttäviä kohtia. ”Luomiskertomuksessa on olennaista se, että Jumala loi kaiken älykkäästi, järjestelmällisesti ja tiettyä tarkoitusta varten. Biologien, paleontologien, tähtitieteilijöiden ja kosmologien asia on selvittää, miten se yksityiskohtaisesti on tapahtunut.” Tämä vaikuttaa järkevältä. Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja, mutta se kertoo, kuka tämän kaiken teki. Meidän tehtävämme on koettaa selvittää, miten kaikki tapahtui. Ihmiselle on annettu majesteetillinen tehtävä: koettaa ymmärtää maailmankaikkeuden syntyä, mittasuhteita ja tapahtumien kulkua.
Kun Väisäseltä kysyttiin, eikö Jumalan sana ole luotettava, mutta tiede epävarmaa ja muuttuvaa, hän vastasi: ”Ajattelen niin, että Jumalan sana on luotettava, mutta se, miten me ymmärrämme sen eli teologia, se on yhtä inhimillistä kuin tieteen tekeminenkin. Eli luonto on ehdoton, tiede on tulkintaa. Samalla tavalla Jumalan sana on ehdoton, mutta teologia, eli miten Jumalan sana ymmärretään, se kehittyy ja siitä on erilaisia tulkintoja.” Tästä ei Väisäsen mukaan seuraa, että mihinkään tieteessä ei voi luottaa, sillä tieteellinen tieto on luotettavaa silloin, kun se on tehty oikein ja testattu moneen kertaan.
Luonto on ehdoton, tiede on tulkintaa.
Ja vielä tällainen lainaus: ”Kännyköissämme oleva GPS-järjestelmä ei esimerkiksi antaisi tarkkoja tuloksia ilman Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Koko tämä tekninen yhteiskuntamme perustuu fysiikalle ja fysiikan lakien ymmärtämiselle. Ne ovat täsmälleen niitä samoja periaatteita ja lakeja, joita tähtitieteessä käytetään esimerkiksi maailmankaikkeuden iän selville saamiseksi.”
En tunne Petri Väisästä, vaikka hänen vanhempiensa vaiheet Etiopian lähetteinä ovat hyvin tiedossani. Kirjoitin Petrille Etelä-Afrikkaan ja kiitin haastattelun tuomista virikkeistä. Huomasimme, että olimme kulkeneet samantapaisen tien, joka sittemmin johti hänet tähtitieteen pariin ja minut teologian ja arkeologian. Molemmille tutustuminen tieteen maailmaan avarsi näköalat Jumalan huikeaan luomistyöhön ja maailmanaikojen valtaviin mittasuhteisiin. Väisänen oli saanut rohkaisua näkemyksiinsä mm. kirjoista Raamatun maa ja Alussa Jumala loi… Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva. Tämä puolestaan rohkaisi minua.
Tämän kolumnin otsikko on Psalmista 8. Toinen kaunis Jumalan luomistyötä kuvaava psalmi on Psalmi 19. Sen alkujakeet muistuttavat, kuinka taivaat julistavat Jumalan kunniaa, vaikka ”se ei ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä, jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla.” Kutsumme tätä Jumalan yleiseksi ilmoitukseksi. Jakeesta 8 teksti muuttuu ja alkaa kuvata Jumalan erityistä ilmoitusta: ”Herra on antanut täydellisen lain, se virvoittaa mielen… Herran säädökset ovat lujat, ne ovat oikeita kaikki.” Jumalan yleinen ilmoitus (luonto) ja Jumalan erityinen ilmoitus (Raamattu) eivät voi olla ristiriidassa keskenään. Kun luemme molempia oikein, voimme ymmärtää jotain Jumalan suuruudesta ja hyvyydestä. Sanassa kohtaamme myös sen pääsanoman: Jeesuksen, Vapahtajamme.
