”Meillä ei ole voimaa vastustaa tuota suurta joukkoa, joka on tulossa kimppuumme. Me emme tiedä mitä tehdä, ja siksi meidän silmämme katsovat sinuun.” (2. Aik. 20: 12)
Kuningas Joosafat näyttää meille, mitä on Jumalaan luottaminen. Se alkaa sieltä, missä oma keinot ovat käytetty.
Jaasafatia ja koko valtakuntaa uhkasi vääjäämätön tuho. Naapurista oli tulossa kimppuun niin suuri sotajoukko, ettei Joosafatilla ollut muuta mahdollisuutta, kuin huutaa Herraa apuun.
”Meillä ei ole voimaa vastustaa tuota suurta joukkoa” on myös monen kristityn huuto. Kun kiusaukset, ahdistukset ja ongelmat sekä ulkoa että sisältä hyökkäävät iholle, on kristityn tahdonvoima helisemässä. Monesti löydämme Joosafatin tunnustuksen vasta lukuisien tappioiden jälkeen.
Kun omat voimat ovat lopussa ja tulevaisuus on uhkien peitossa, katse olisi hyvä nostaa maallisista taivaallisiin. Jumala ei ole koskaan tarkoittanut, että taistelisimme omin voimin ja omalla viisaudellamme. Hän pyytää meitä luottamaan Häneen.
Jumalan miesten ja naisten salainen menestysresepti on ollut aina tämä: he ovat tunnustaneet oman neuvottomuutensa ja luottaneet Jumalaan. Esimerkiksi myös Daavid yhtyy Joosafatin sanoihin ja avaa menestyksensä syyn: ”Minun silmäni katsovat aina Herraan” (Ps. 25:15).
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.