Kirjoittanut
Kesäisissä blogikirjoituksissa kuuluu olla kepeästi lomatunnelmissa, vaikka kirjoittaja yleensä istuu toimistolla.
Blogihommiin – tai internetissä esiintymiseen ylipäätään – tuntuu kuuluvan erottamattomasti se, että kirjoittaja pyrkii antamaan itsestään todellisuutta menevämmän ja nasevamman kuvan. Vai väittääkö joku, ettei pyri Facebook-profiiliaan päivittäessään ainakin useimmiten kevyeen, hauskahkoon lausahdukseen, joka luo laatijastaan dynaamisen, sopivasti itseironisen vaikutelman.
Facebook on tehnyt meistä kaikista koomikoita.
—
Kirjoittajan kesään kuului grillin äärellä keskustelu tuotemerkkien aiheuttamista ongelmista, jotka liittyvät vain uskovaisten elämään.
Pari keskustelijaa myönsi, ettei halua ostaa Lucifer-merkkistä kaasugrilliä. Lucifer-tuotemerkin alla myydään myös grillihiiliä, sytytysnestettä ja muita pihakyökkivälineitä.
Kaupassa tulee valittua Red Devil -energiajuoman sijaan jokin muu tölkki. Kysymys on tällä kertaa ennen muuta mausta. Pakkauksen hahmohan on enemmänkin punaisen batmanin näköinen sankari. En tiedä onko valmistaja ottanut tietoisesti etäisyyttä klassiseen paholaiseen. Ehkä kaltaisiani paholaistuotteiden karttajia on muitakin.
En myöskään oikein osaa kannattaa NHL-seura New Jersey Devilsiä. En halua olla paholaisten puolella. Sen sijaan voisin kannattaa vaikkapa New Orleans Saintsia. Tässä tapauksessa pitäisi tosin olla kiinnostunut amerikkalaisesta jalkapallosta.
Muun muassa Rosso tarjoaa joidenkin ruokalajiensa seurana paholaisen hilloa. Tomaattia, chiliä, valkosipulia ja mustapippuria sisältävä hillo ei ole toistaiseksi päätynyt lautaselleni, kiitos nimivalinnan.
Sisu-pastilleista on myynnissä tämäkkä jauhoinen versio, joka kantaa nimeä Horna. Sisu-tuotemerkin fraktuurahenkinen alkukirjain on saanut sarvet. Logon alla loimottavat helvetin liekit. Ostamatta on jäänyt Anssilta.
Uskovaisten piru-tuotteiden karsastaminen on todennäköisesti pääväestöläisestä huvittava ilmiö. Jos ei muuta, niin grillinsä nimen perusteella valitsija kuulostaa tosikolta.
Toisaalta: pääväestöläinen voi kysyä itseltään, tulisiko ostettua tuotteita, joissa esiintyy paholaisen vastapuoli.
Tulisiko ostettua Lunastaja-verilettuja, joissa pakkauksesta katsoo Nasaretin mies. Tai elämän leipä -ruisleipää, jossa paperipussi on varustettu juurevilla lainauksilla Raamatusta. Tai jos ajatus helvetistä olisi käännetty ympäri: Helvetti-viinan kyljessä lukisi ”synnin palkka on kuolema” tai ”siellä on oleva itku ja hammasten kiristys”.
Myönnän: tuoteideat eivät sopine kuin uskovaisten mustaan huumoriin. Näitä miettimällä voi kuitenkin päästä jyvälle siitä, miksi Lucifer-tuotteet tuntuvat vastenmielisiltä.
—
Toisaalta voisin ajatella toisinkin. Lucifer kaasugrillihän ennakoi sielunvihollisen lopullista kohtaloa. Hänhän ei ole paraikaa helvetissä tökkimässä sieluja hiilihangolla. Ilmestyskirjan lukeneet tietävät, että hän päätyy sinne aikanaan itse grillattavaksi.
Siten voisin hyvillä mielin käännellä sisäfileitä grillissäni ja makustella mietelausetta: ”jos sielunvihollinen muistuttaa sinua menneisyydestäsi, muistuta häntä hänen tulevaisuudestaan”.
