”Karismaattiset liikehdinnät muistuttavat joskus pörssikuplia”
Moni talouskiemuroista tai pörssikursseista välittämätönkin lukija tuntee melko hyvin pörssikuplien maailman.
Jos ei muuta, voi olla vahingoniloinen kun teknokuplat tai asuntojen hintakuplat poksahtelevat. Ahneella on p-kainen loppu. Samalla voi harmitella, että kadehdittavan moni ehti realisoida sijoituksiaan ajoissa, ja jälleen aika moni on rikkaampi kuin minä, joka en osakkeita tai huoneistoja ostanut.
Kuplista on kiva puhua. Kuplat ovat metka ilmiö. Kuplien vaiheiden kertaaminen tyydyttää draamanjanoa. Vuosituhannen vaihteen teknokuplan puhkeamisesta tulee kuluneeksi pian kymmenen vuotta, mutta silti siihen palataan yhä uudelleen ja uudelleen (esimerkiksi viime sunnuntain Helsingin Sanomissa).
Lehtijuttujen juonikuvaus on aina sama: hetken ajan osakemarkkinoilla uskottiin palavasti kaikkeen mihin liittyi internet, langattomuus tai mystinen uusi talous. Realiteettien taju katosi ja pörssikurssit nousivat pilviin. Maaliskuussa 2002 kaikki muuttui. Pörssi hujahti myyntipaniikissa murto-osaan. Moni menetti rahansa, yritysjohtajat optionsa. Jälkinäytöksenä käytiin nippu oikeudenkäyntejä ja maksettiin Soneran miljardeja.
Sitten lehtijutussa arvuutellaan, missä uusi kupla piilee. Yleensä ei tiedetä. Kuplien ihmeellisyydestä kertoo se, että yleensä niiden kohdalla osataan olla lähinnä jälkiviisaita. Ehkä Kiinassa on nyt kupla. Ei sittenkään, ennemminkin Intiassa tai Brasiliassa. Tai Venäjällä.
Tiedämme jälleen kolmen vuoden kuluttua.
—
Karismaattiset liikehdinnät muistuttavat joskus pörssikuplia.
1) Kuplayritykset/seurakunnat. Yhtäkkiä koko talouskentän tiedossa on yritys, jossa kaikki on mahdollista ja jonka innovaatiot muuttavat koko talouden rakenteita. Yrityksen osakekurssi nousee pilviin, taviksetkin ahmivat osakkeita. Ne jotka eivät osta tuskailevat, kun eivät osta, ja selittelevät itselleen, miksi eivät osta.
Sama toimii liikehdintävillityksissä: koko kentän valtaa yhtäkkiä tieto seurakunnasta, jossa sairaita paranee, ihmisiä virtaa ovista ja ikkunoista ja kaikki on mahdollista. Kentän mielenkiinto kohdistuu hotspottiin, jossa Herra näyttää toimivan.
Kun kupla puhkeaa, koko huuma yhden yrityksen/seurakunnan ympärillä tuntuu jälkikäteen huvittavalta. Löytyy myös paljon jälkiviisaita ihmisiä, jotka kertovat tietäneensä kaiken aikaa, ettei kaikki ollut sitä miltä näytti.
2) Ikonijohtajat. Pörssikuplissa kuplien päällä ratsastaa aina nippu yritysjohtajia, jotka nousevat oraakkelin asemaan. Heitä kuunnellaan seminaareissa henkeä pidätellen ja menestyksen murusia metsästäen. Heidän elämästään kirjoitetaan ryysyistä rikkauksiin -elämäkertoja.
Kuplapastorit kiertävät maailmaa tiimiensä kanssa. Ihmiset juoksevat areenoille katsomaan ja yrittävät imeä edes niiskauksen herätyksen henkeä omaan elämäänsä ja seurakuntaansa.
Kun kupla puhkeaa, yritysjohtaja/pastori joutuu vähäteltyyn asemaan. Löytyy myös paljon jälkiviisaita ihmisiä, jotka kertovat tietäneensä kaiken aikaa, ettei kaikki ollut sitä miltä näytti.
3) Kupla-alat / työmuodot. Pörssikuplissa jokin uusi ala vaikuttaa
vastustamattoman hyvältä ja tuottoisalta. Alan osaajat saavat määritellä omat palkkansa.
Hengellisissä kuplissa jotkin työmuodot näyttävät ennennäkemättömän toimivilta, ainakin suuressa maailmassa (G12-solutyö, rukouskokoukset kukonlaulun aikaan). Niiden kotimaisia soveltajia pidetään edelläkävijöinä.
Kun arki paljastaa, ettei mikään ala itsessään voi muuttaa talouden tai hengellisen elämän realiteetteja, seuraa kyllästyminen. Yleisö hylkää alan / työmuodon ja etsii taas pian uuden innostumisen kohteen. Löytyy myös paljon jälkiviisaita ihmisiä, jotka kertovat tietäneensä kaiken aikaa, ettei kaikki ollut sitä miltä näytti.
4) Oheistuotteet. Kirjat, dvd:t, lehdet, pelit, kahvimukit, avaimenperät, paidat, matkat ja kannattajajäsenyydet tekevät kauppansa. Pörssikuplissa yrityksille löytyy faneja kuin jalkapallojoukkueille konsanaan. Kaikki mikä liittyy kuplayritykseen on nannaa.
Omistamalla paljon kuplaherätykseen liittyvää roinaa voi osoittaa kenen joukoissa seisoo ja kenen lippua heiluttaa. Kun villitys menee ohi, krääsä näyttää huvittavalta. Löytyy myös paljon jälkiviisaita ihmisiä, jotka kertovat tietäneensä kaiken aikaa, ettei kaikki ollut sitä miltä näytti.
—
Kuplaa ei voi koskaan täysin ymmärtää silloin, kun eletään kuplan aikaa ja ollaan kuplan sisällä. Vasta aika paljastaa kuplat.
Hengellisten kuplien hyvä puoli verrattuna pörssikupliin on se, ettei niiden puhkeaminen aiheuta aineellista perikatoa kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa.
Talouskuplista poiketen hengellisiin kupliin näyttää liittyvän erottamattomasti jälkiselittelyvaihe, jossa arvaillaan, mitä kaikkea vallankumouksellista olisikaan voinut tapahtua, jos kaikki uskovat olisivat lähteneet mukaan liikehdintään. Kuinka historiaa oltaisiin voitu kirjoittaa uudelleen. Kuinka Ilmestyskirjan ennustukset yhä syvemmälle pimeyteen ajautuvasta maailmasta olisikin saatu siirrettyä.
Ehkä seuraava liikehdintä sitten muuttaa kaiken.