Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöstä ainoastaan kolmasosa on kehitysyhteistyötä. Valtaosa järjestön resursseista käytetään evankeliumin levittämiseen ja paikallisten kirkkojen tukemiseen, painottaa SLS toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala, joka vastaa Seurakuntalaisen Vieraskynä-palstalla Miikka Ruokasen kritiikkiin.
Emeritusprofessori Miikka Ruokasen mukaan suomalaista lähetystyötä uhkaa ”hengenvaara”. Tähän on Ruokasen mielestä syynä siirtyminen ilosanoman levittämisestä kehitysyhteistyön tekemiseen.
Olen Ruokasen kanssa samaa mieltä siitä, että toimintaympäristön monet muutokset ja olosuhteet haastavat lähetystyötä, työn tukijoita ja meitä toimijoita. Työssä riittää kehitettävää. Käsityksemme haasteiden luonteesta kuitenkin poikkeavat toisistaan. En pidä kirkkojen diakonisen toimijuuden tukemista tai ihmisten yhdenvertaisuuden edistämistä ongelmina, vaan ratkaisuina. Tässä tekstissä haluan kuitenkin keskittyä ensi sijassa Ruokasen virheellisten Lähetysseuraa koskevien käsitysten oikaisemiseen.
Ruokanen väittää, että Lähetysseura olisi keskittynyt lähetyksen sijasta kehitysyhteistyöhön. Väite ei pidä paikkaansa. Lähetysseuran ulkomaantyöstä noin kolmasosa (34,7 prosenttia vuonna 2022) oli kehitysyhteistyötä. Suuri osa resursseista käytettiin edelleen kirkolliseen työhön, evankeliumin levittämiseen, paikallisten kirkkojen tukemiseen ja toimintaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa kristillistä kasvatusta, jumalanpalveluselämän tukemista, evankelioimistyötä kristinuskon ulkopuolella oleville, kirkkojen diakonista työtä, vapaaehtoisten ja johtajien kouluttamista kirkon työhön sekä omankielisen hengellisen elämän toteuttamista. Tuemme myös teologista koulutusta, jotta kasvavissa kirkoissa Jeesusta etsivät seurakuntalaiset löytävät pastorin, joka voi opettaa, kastaa ja jakaa ehtoollista.
Lähetysseuran tukemaa kehitysyhteistyötä tehdään myös kirkkojen kanssa. Niiden diakoninen osaaminen, kuten vammaistyö, tulee näin laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. Samalla muutetaan rakenteita, kuten lainsäädäntöä. Pidän tätäkin työtä tärkeänä kriisien keskellä elävien ihmisten kamppaillessa elämän jatkumiseksi.
Lähimmäisenrakkauden teot ja diakonia ovat alusta asti olleet osa kokonaisvaltaista lähetystyötä, ja alusta asti Lähetysseura on todistanut Jumalan rakkaudesta paitsi sanoin myös teoin. Tällä työllä on Lähetysseuran omistajien tuki.
Lähetystyö on kokonaisuus, joka suunnitellaan yhteistyössä kumppanikirkkojen ja kumppanijärjestöjen kanssa. Olisikin merkillistä, että tieto siitä, minkälaista lähetystyötä eri toimintaympäristöissä tarvitaan, tulisi juuri Suomesta. Omaa työtään kumppanikirkot toki suunnittelevat lähtökohdistaan, eivät lähetyskumppaniensa tarpeista käsin.
”Olisi merkillistä, että tieto siitä, minkälaista lähetystyötä eri toimintaympäristöissä tarvitaan, tulisi juuri Suomesta.”
Raamatun mukaan Jeesus kohtasi ihmiset kokonaisvaltaisesti eikä erottanut hengellistä, materiaalista ja henkistä toisistaan. Hän kehottaa seuraajiaan työhön, jossa otetaan huomioon koko ihminen eri tarpeineen. Näin Lähetysseura kumppanikirkkoineen haluaa toimia. Luotamme siihen, että sanoma Jumalan valtakunnasta ja pelastuksesta toteutuu.
Lähetysseura tekee jäsentensä, suomalaisten seurakuntien ja kristillisten järjestöjen, ohjaamaa työtä yhteisesti hyväksyttyjen suunnitelmien pohjalta. Myös Suomen valtio luottaa meihin. Valtio haluaa tukea seurakuntien työtä ja myöntää sille kehitysyhteistyövaroja. Näillä varoilla on merkittävä vipuvaikutus: kun seurakuntalaiset ja yksityiset tukijat antavat Lähetysseuran työhön 1,5 euroa, ulkoministeriö tukee samaa työtä 8,5 eurolla. Kyse on kuitenkin samasta, seurakuntien ohjaamasta työstä.
Kirkon kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen tuki kestävälle kehitykselle onkin mittava. Kehitysyhteistyötä lähetysjärjestöistä tekevät Lähetysseuran lisäksi Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Pipliaseura sekä lukuisat kansainväliset verrokkimme.
Haastattelussa Ruokanen antoi virheellistä tietoa myös Lähetysseuran työntekijöistä sanoessaan, ettei uusia työntekijöitä enää otettaisi ja nykyisten työsuhde päättyisi tämän vuoden lopussa. Näin ei ole, vaan lähetystyöntekijöitä lähetetään edelleen. Monet työurat Lähetysseurassa ovat edelleen poikkeuksellisen pitkiä. Yli 40 prosenttia Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöistä on ollut lähetystyössä yli 10 vuotta – ja jatkavat edelleen. Lähetettyjen työntekijöiden rooli on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Heidän erityinen tehtävänsä on tukea kumppaneiden työn kasvua ja vaikuttavuutta paikallisten työntekijöiden rinnalla.
Lähetysseura haluaa toimia vuorovaikutuksessa sekä seurakuntien että kumppaniensa kanssa. Olisikin merkillistä, että tieto siitä, minkälaista lähetystyötä eri toimintaympäristöissä tarvitaan, tulisi juuri Suomesta.
Elokuussa 2024 pidettävä kirkon lähetyskumppanuusneuvottelu tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutuksen syventämiseen seurakuntien, seurakuntalaisten ja kirkon kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen kumppanien kanssa. Tämä antaa meille hyvän mahdollisuuden kuulla ja ymmärtää kumppanikirkkojen tarpeita ja tahtotiloja ja pohtia, miten niihin parhaiten vastaamme. Lähetysseuran kumppanit tapaavat myös seurakuntien ja kristillisten jäsenyhteisöjen edustajia Lähetysseuran vuosikokouksessa.
Samalla Lähetysseuran hallitus täsmentää edelleen yhdistyksen strategiaa, kumppaneita ja jäsenyhteisöjään kuullen. Osana tätä kehittämistyötä Lähetysseura haluaa kirkastaa edelleen omaa rooliaan tavoittavan työn tukijana ja kehittää työtään kirkkojen toimijuuden vahvistajana. Kutsunkin kaikkia työstämme kiinnostuneita mukaan yhteiseen kehittämistyöhön.
Lähetys on lopulta ihmisiä rakastavan, kolmiyhteisen Jumalan. Hän tekee ja luo uutta, riippumatta onnistumisistamme ja valinnoistamme. Osallistuminen Jumalan lähetykseen maailmassa on kirkon ja kaikkien kristittyjen kutsu, etuoikeus ja ilo. Jumalan lähetys kutsuu meitä kaikkia astumaan sinne missä hyvää uutista ja uutta elämää tarvitaan.
Pauliina Parhiala
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Miikka Ruokanen Viikon Seurakuntalainen -podcastin vieraana Dei Plussassa