Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa. Kankaan taustablogeihin ja kolumneihin sekä Radio Dein Israel -raportteihin voi tutustua www.kinnerettours.fi nettisivun linkeistä.
Kansainväliset uutistoimistot, joita Suomessa mm. YLE siteerasi, kertoi tapaninpäivänä, että ”tuhannet ihmisoikeusaktivistit kerääntyivät sunnuntaina Istanbulin satamaan vastaanottamaan Mavi Marmara -avustuslaivaa, joka saapui kunnostuksen jälkeen kotisatamaansa. Alus joutui keväällä kansainvälisen selkkauksen näyttämöksi, kun Israel iski Gazaan matkalla olleeseen laivaan. Iskussa sai surmansa yhdeksän turkkilaista.”
Tuhannet ottivat laivaa vastaan, mutta olivatko he tai turkkilaislaivalla olleet ihmisoikeusaktivisteja? Ainakin täällä Israelissa aiheesta ollaan kovin toista mieltä. Lukuisat turkkilaishaastattelut vahvistivat kesällä, että mukana ainakin oli varsin suuri joukko ääri-islamilaisen Hamasin solidaarisuusryhmän jäseniä, jotka sanoivat osallistuneensa ”pyhään sotaan”, jihadiin. He jopa totesivat valmistautuneensa marttyyrikuolemaan taistelussa israelilaista vihollista vastaan.
Joka tapauksessa kevätkesän välikohtaus on tulehduttanut pahasti Turkin ja Israelin suhteita. Sunnuntaina Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman torjui jälleen Turkin vaatimukset anteeksipyynnöstä. Hän on sitä mieltä, että turkkilaisten tulisi pikemminkin pyytää provosointiaan anteeksi Israelilta. Avustuslaivan turkkilainen ryhmä suunnittelee seuraavaa saattuetta Gazaan ensi kevääksi, kohtalokkaan iskun vuosipäiväksi.
Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan on kehottanut pitkään Israelia lopettamaan Gazan alueen saarron. Anteeksipyynnön ohella Erdogan pitää Turkin ja Israelin suhteiden kohentamisen ehtona korvausta turkkilaisille avustuslaivan uhreille.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu elätteli joulukuun alussa toiveita suhteitten elpymisestä, kun Turkki lähetti ilman erillispyyntöä Haifan seudun suurpalon sammutustöihin kalustoa ja palomiehiä. Netanjahu kiitti turkkilaiskollegaansa puhelimitse avusta.
Turkin pääministeri on toistuvasti arvostellut Israelia kahden vuoden takaisesta Gazan hyökkäyksestä ja puolustanut alueella valtaa pitävää Hamasia. Maitten suhteet ovat vaipuneet huonompaan ja huonompaan sen jälkeen, kun 2000-luvun alkupuolella islamilainen puolue sai Turkin parlamentissa enemmistön ja nousi muutamaa vuotta myöhemmin hallitusvastuuseen. Turkki ja Israel sopivat sotilaallisesta yhteistyöstä vuonna 1996, ja maat järjestivät säännöllisesti Välimerellä sotaharjoituksia. Näissä oli mukana myös Yhdysvaltojen sota-aluksia.
Tuoreiden wikileaks-paljastusten mukaan amerikkalaisdiplomaatti luonnehti maansa ulkoministeriön asiapapereihin, että islamilainen Erdogan vihaa Israelia nimenomaan uskonnollisista syistä.
Turkki on ollut pitkään israelilaisten suosikkilomakohde. Tel Avivista on Turkkiin vain reilun tunnin lento. Esimerkiksi vuonna 2008 noin puoli miljoonaa israelilaista kävi Turkissa. Nyt matkustajamäärät ovat voimakkaasti laskussa.
Äskettäin Israelin matkailuministeri Stas Misezhnikov kehotti israelilaisia boikotoimaan Turkin lomamatkoja. Ministeri kiukustui uutistietoihin, joiden mukaan Turkki luokittelee Israelin strategiseksi uhaksi. Samaan aikaan maa on poistanut strategisten riskien listalta Israelin vakavat viholliset Iranin ja Syyrian.
Laivakonflikti oli Gazan saartoa vastustaville poliittinen voitto, sillä selkkauksen vuoksi Israel avasi maarajojaan suuremmille tavaramäärille. Nämä kuljetukset jatkuvat edelleen, vaikka viime viikkoina Hamas on jälleen aloittanut uudet raketti- ja kranaatti-iskut Gazasta Israelin eteläisiin asutuksiin.
Kesällä laivasaattueita valmistelivat mm. Libanonista käsin ääriliike Hizbollah sekä libyalainen laiva presidentti Muhammed Gaddafin pojan johdolla.Israel ei päästä laivoja rannikolle, vaan tarjoaa vaihtoehdoksi kuten aiemmillekin avustussaattueille Gazan kaistaleen pohjoispuolella, omaa Ashdodin satamakaupunkiaan, josta tavarat viedään maareittiä eteenpäin.
Loppujen lopuksi laiva-aktivistien päämäärä on painostaa Israelia isoihin myönnytyksiin rauhansopimuksessa. Palestiinalaisarabit ovat olleet Lähi-idän poliittisen pelin nappuloita. Arabivaltiot eivät ole halunneet täyttää osaansa, jotta ongelma olisi ratkaistu. Väkivaltaisuudet ja siihen yllyttäminen ovat lietsoneet väkivaltaa.
Leimallisesti on tullut kuva kahden pienen kansan yhteenotosta. Kuitenkin on lopulta kyse vanhemmasta ja paljon syvemmästä ongelmasta eli Lähi-idässä syntyneistä uskonnoista.
Alueen voimauskonto islam ei ole voinut katsoa suopeasti sitä, että se on joutunut luopumaan nautintaoikeuksistaan nykyiseen Israelin alueeseen ja erityisesti Jerusalemiin. Islam katsoo, että alue kuuluu heille pitkän historiansa ja uskonnollisen valtansa vuoksi.
Tämän uskonnollisen taustan selvitys on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin blogin pituinen juttu.
