Kirjoittanut
Olen seinäjokinen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja. Kristillisiä harrastuksiani ovat mm. Israel-työ, jota teen oman kirkkokuntani ohella myös Israelin Ystävien liittohallituksessa sekä Kristillinen teatteriyhdistys Kristy, jossa olen pari kymmentä vuotta näytellyt ja pari näytelmää olen itsekin teatterille kirjoittanut. Siviilissä olen sairaanhoitopiirin johtaja, sairaalaneuvos, ns. soteveteraani, kymmenen vuotta soteuudistusta tehnyt ja siinä myös omat traumani hankkinut. Yhden vaimon mies, kahden aikuisen tyttären isä ja yhden tyttären tyttären ja yhden tyttären pojan ukki. 68-kertainen maratonin juoksija.Kävin katsomassa Seinäjoen kaupunginteatterin esittämän Lapualaisoopperan. Me vanhempi väki muistamme tämän Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen teoksen 1960-luvulta, opiskelijoiden politisoitumisen iloisilta vuosilta. Tuolloin Vesku Loiri lauloi leuka vavahdellen ”Jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata Jumalaa!” Ylioppilasteatterin näyttämöllä. (Ihan hyvä neuvo edelleen tämänkin päivän pohjalaiselle.)
Itse olen nähnyt Lapualaisoopperan lapualaisten harrastajanäyttelijöiden toteuttamana ja nyt sitten Seinäjoella. Seinäjoen produktio ei enää ollut Salon Lapualaisooppera, vaan Juha Luukkosen. Näytelmää tuotiin vahvasti nykypäivään; Suomen nykyiset muukalaisvihamieliset ja rasistiset ilmiöt rinnastettiin 1930-luvun äärioikeistolaisuuteen tai ainakin haettiin yhtäläisyyttä. Siinä mentiin minusta pieleen: tämän päivän muukalaisviha lienee enemmänkin proletariaatin liike, Lapuanliike luullakseni taas oli pääosin silloisen keskiluokan ja osin jopa eliitin liike.
Edellä esitetty johdantona varsinaiseen teemaan. Tein Facebook-päivityksen esityksen jälkeisissä tunnelmissa ja totesin mm. seuraavaa: ”Pari mielenkiintoista poimintaa: Näytelmässä todettiin yksi kristinuskon vahvoista teeseistä sellaisena kuin se on USA:n itsenäisyysjulistuksessa ”Kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi”. Antiteesinä lapualaiset sitten esittivät darwinismin ja siitä johdetun sosiaalidarwinismin ja eugeniikan (rodunjalostusoppi) väittämän, että toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset (esimerkkinä erityisesti suomalaiset kontra ryssät). Tässä hyvin tulee esille moraalisista premisseistä nousevan luomisopin ja sattuman ja olemassaolokilpailun määrittämän lajien synnyn syvällinen ero.”
Näytelmään sijoitettu hippikauden protestilaulaja (näin muistaisin, saattoi olla kyllä joku toinenkin roolihahmo) lausui nuo USA:n itsenäisyysjulistuksen ylevät sanat, ja Vihtori Kosolan lähin kumppani selosti Lapuanliikkeen rotuopin darwinismin pohjalta.
Julkitoin Facebookissa niin hienoja ajatuksia, että seuraavana päivänä piti oikein miettiä, mitä tuli sanotuksi. Onko todellakin luomisen premissi – premissi on Tieteen termipankin mukaan päättelyssä tosi tai epätosi olettamus tai väite, josta johtopäätös johdetaan – moraalinen? Tämä palautuu kysymykseen, onko Jumalalla moraali tai onko Jumala moraalinen. Ihmisen on vähän pelottavaa määritellä Jumalan ominaisuuksia, mutta kyllä, ainakin itse hyväksyn ajatuksen, että Jumalalla on moraali. Wikisanakirjan mukaan moraali on mm. ”käsitys oikeasta ja väärästä, arvostukset ja eläminen niiden mukaisesti, kunniallisuus, siveys”. Johannes toteaa – kahteenkin kertaan – että ”Jumala on rakkaus”. Tämä lienee olennainen määritelmä Jumalan luomistyön taustalla, tätä tarkoitan sillä moraalisella premissillä, joka on luomisen lähtökohtana.
Jos premissinä on väittämä elämän sattumanvaraisesta synnystä ja luonnonvalinnasta, aivan oikeutettu johtopäätös on ajatus siitä, että eri ihmisten arvo on erilainen, ja siitä aivan looginen johtopäätös on käsitys paremmista ja huonommista ihmisryhmistä. roduista, yhteiskuntaluokista jne. Ehkä syytä todeta, että toki luonnonvalinnan premissistä voi tehdä toisenkinlaiset johtopäätökset. Sen sijaan Jumalan olemuksesta ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.
