Kirjoittanut
Jaakko Pirttiaho on Yksin armosta ry:n toiminnanjohtaja, raamattunopettaja, kirjailija ja blogisti - www.yksinarmosta.fiTyöttömyys. Avioero. Syöpä. Hometalo. Läheisen kuolema. Ne ovat kaikki kuin lukuja elämämme käsikirjoituksessa, joita emme olisi siihen itse valinneet. Miksi hyvä Jumala sallii meille niin raskaita vaiheita ja vuosia?
Taidamme luontaisesti suunnitella oman käsikirjoituksen päätöskappaletta myöten. Ainakin tiedämme mitä osia siihen haluamme ja mitä emme missään nimessä valitse. Viemme Jumalalle luonnoksemme, jotta Hän laittaisi siihen hyväksyntänsä. Tai ehkä sallisimme Hänen tehdä pieniä muutoksia, ainakin jos ne yllättävät meidät iloisesti.
Useimmissa käsikirjoituksissa Jumalan rooli taitaa jäädä melko pieneksi? Ehkä olemme ajatelleet varata Hänelle esimerkiksi sunnuntaiaamuihin pienen puheenvuoron?
Kun elämä ei mene suunnitelmiemme mukaan, menemme Jumalan luokse pettyneinä ja hämmentyneinä. Miksi Hän ei siunaa elämäämme ja pidä sitä siinä kurssissa, minne haluamme sitä ohjata? Koska Hän haluaa olla elämässämme aktiivisemmin mukana ja saada suuremman roolin.
Onko Jumala siis lapsellinen tai mielivaltainen? Ei, vaan Hän on kirjoittanut meille kauniin käsikirjoituksen jo ennen syntymäämme. Kun viemme omat kirjoituksemme Hänelle, Hän tahtoo antaa meille oman vastaavansa. Ehkä olemme valmiit lukemaan sen kun joudumme pois mukavuusalueeltamme?
Olen aika varma, että Jumalan suunnitelmat elämämme suhteen ovat paremmat kuin omamme. Jos elämäämme sallitaan tukalia väliotsikoita, ne voivat olla ohjaamassa meitä suurenmoisiin päätössanoihin.
Julkaistu myös Yksin armosta -sivustollani.
