Kirjoittanut
Juha Vähäsarja on Elämä -lehden päätoimittajaElämä on osuva kristillisen lehden nimi. Sanoihan Jeesus: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni.” (Joh. 12:6-7) Hänestä, joka on Elämä, lehtemme kertoo. Kiertelemättä, peittelemättä ja häpeilemättä. Se kertoo myös kristityn elämästä muuttuvan maailman keskellä ja kehottaa pitämään kiinni oppimastamme varmasta uskosta. (2. Tim. 3:14).
Elämä-lehden nimi on vaihtunut kahteen kertaan. Vuonna 2000 Herää Valvomaan -lehdestä tuli Elämään-lehti ja vuonna 2015 nimeksi vakiintui Elämä. Myös lehden formaatti koki jälkimmäisessä lehtiuudistuksessa suuren muutoksen. Silloin saimme moitteita siitä, että tulimme kaventaneeksi lehden opetuksellista sisältöä. Se ei tosin pitänyt paikkaansa, vaan kävi päinvastoin. Raamattuopetuksen ja hartaudellisen aineksen määrä lehdessä kasvoi. Keveyden tunteen varmaankin aiheutti kuvajournalismin kehittyminen nykyiseen laatuunsa. Maailma, jonka keskellä elämme, on erittäin visuaalinen ja se on ajassa kiinni olevan aikakauslehden otettava toiminnassaan huomioon.
Raamattuopiston historiaan ovat aina kuuluneet Raamattuun ja luterilaiseen uskonkäsitykseen pitäytyminen, raamatun opettaminen sekä evankeliointi ja tavoittava työ. Jo säätiön nimikin velvoittaa, että raamattuopetus on oleellinen osa sen toimintaa ja sen julkaisujen sisältöä. Raamattu pyritään tuomaan keskelle elämää siten, että sanan opetukset voidaan soveltaa tämän päivän arkeen ja juhlaan.
Raamattuopiston opilliseen pohjaan liittyy uskonvanhurskauden keskeinen asema ja ristinteologinen elämää ymmärtävä sävy. Silloinkin, kun puhutaan pyhityksestä, on painopiste aina Jeesuksen ristissä ja armon evankeliumissa. Pyhitys on syvenevää synnin ja armon tuntoa. Ihmiskeskeisyys jää taka-alalle. Sydämen kääntyminen ja uskon synty on Jumalan työtä. Jumalan sana on uskon synnyttäjä, ei mikään muu. ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” (Room. 10:17)
Elämä-lehti tuo esille myös sen, että elämä ei – nykysanontaa lainaten – aina ”mene niin kuin Strömsössä”. Jokaiselle kristitylle on varattu oma ristinsä. Se on tämän elämän todellisuutta ja taivaaseen matkalla olevan Jumalan kansan osa. Mutta saattue ei ole toivoton, vaan uskossa se näkee jo taivaan. Se tuo matkan vaivoihin lohdutuksen. Taivaan lupauksesta ei heikoinkaan ole osaton, sillä ristin armo ylettyy alas asti, sinne, ”missä vain syntinen nainen sekä ryöväri yössä lie”. Ja vieläkin alemmas: sinne missä kuljetaan ”tunnolla haavoitetulla”, sillä hänetkin Vapahtaja mielellään ”korjaisi taltehen.”
Elämä -lehden olemassaolon syy ja oikeutus ovat edelleen Raamatun opettamisen välttämättömyys, pyrkimys uskosta osattomien tavoittamiseen lain ja evankeliumin sanalla sekä ajassa olevien ilmiöiden arvioiminen Jumalan sanan pohjalta. Myös uskonsisarten ja -veljien kokemukset elämästä ja Jumalasta tahdotaan tarjota rohkaisuksi lukijoille.
Lehtimaailmassa on Elämän mentävä aukko ja sen me pyrimme jatkossakin täyttämään parhaamme mukaan.
Teksti on Elämä-lehden 8/2019 pääkirjoitus
