Maailman vainotuimmat ihmiset

Ennakkoluulot ja vihapuheet synnyttävät sortoa ja vainoa. Tämän ovat kokeneet esimerkiksi kristityt, joiden osuus maailman kaikista vainotuista ihmisistä on 80 prosenttia. Yli 340 miljoonaa kristittyä kokee nytkin painostusta ja väkivaltaa hallitusten, uskonnollisten johtajien, suvun tai muun tahon toteuttamana

Vainojen syynä on usein uskonnollisen, poliittisen tai nationalistisen ääriajattelun nousu. Vaino lähentelee osassa maailmaa kansanmurhaa. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan jokaisella pitää olla ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Myös Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän ja häirinnän.

On hyvä tutkia, millaiset arvot ohjaavat esimerkiksi politiikkaa, mediaa ja elokuvateollisuutta. Mitään muuta vähemmistöä ei voitaisi toistuvasti käsikirjoittaa elokuvien kaksinaismoralistisiksi pahiksiksi tai typeryksiksi kuin kristittyjä, sillä he eivät nosta asiasta meteliä. Tämä stereotyyppinen esitystapa lähentelee toisinaan kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Vastaavasti media esittelee mielellään heitä, jotka ovat jostakin syystä eronneet seurakunnista. Yksilön tunnepohjaisesta uhriutumisesta on kehittynyt lähes uskonto, jota ei saa arvioida, ja jonka nojalla julistetaan tuomioita toista osapuolta kuulematta. Tarkoitushakuiselta vaikuttaa sekin, että mikäli jonkun rikoksentekijän taustalla on ollut joskus jokin linkki kristillisyyteen, halutaan tätä alleviivata.

Kolikon vaietulta puolelta löytyy se tosiasia, että seurakunnat tekevät yleishyödyllistä työtä esimerkiksi lasten, nuorten, sairaiden, vanhusten ja perheiden parissa. Heillä on järjestöjä, jotka auttavat katastrofeissa, organisoivat koulutusta ja kummilapsitoimintaa, avustavat varattomia diakoniatyön kautta, auttavat päihde- ja rikoskierteestä olevia jne.

On hyvä, että vihapuheita suitsitaan, mutta yhden totuuden kulttuurissa se voi pitää sisällään demokratiaa rapauttavan sensuurin ja totalitarismin siemenen. Yhteiskunnan tulee pitää huolta sananvapaudesta ja tasapuolisen tiedon jakamisesta ihmisoikeuksien puitteissa. Ranskan vallankumouksen sankarin Voltairen tiedetään sanoneen: ”Olen erimieltä kanssasi, mutta puolustan hengelläni oikeuttasi sanoa mitä haluat.”

(Lähteet: International Society of Human Rights, Marttyyrien Ääni ry, Open Doors)

 

Kirsi-Klaudia Kangas

Kirjoittaja on freelancertoimittaja ja kirjailija