Kirjoittanut
Joshua Farris on kirjoittanut kirjan The Creation of Self, jossa hän toteaa kuinka ihminen on aina pohtinut kysymystä materian ja mielen suhteesta, ja kertoo kuinka mieli muuttui molekyyleiksi.
Mielipiteitä riittää
Jerusalemin yliopiston historian professori Yuval Noah Harari puolestaan näkee ihmisyksilön algoritmina kirjassaan Homo Deus. Voitaisiinko mieli yhdistää tietokoneeseen ja tallentaa se muistikortille? Luotaisiinko tulevaisuudessa yli-ihminen, tekoälyllä terästetty olio, joka kaappaisi vallan?
Militantit ateistit sen sijaan ovat sitä mieltä, että itsenäistä mieltä, ”vapaata tahtoa” ei ole, vaan olemme pelkkien eloonjäämisrefleksien ohjaamia eläimiä. Emme näin ollen olisi vastuussa teoistamme.
Voisiko mielemme ja persoonamme kehittyä alkuräjähdyksen vetykaasusta?
Vai onko Mieli luonut meidät? Joshua Farris pohtii ongelmaa filosofian ja terveen järjen näkökulmasta ja päätyy luomiseen. Jokaisella meillä on kehon lisäksi sielu, joka on persoonan ydin. Se määrittää, mitä olemme yksilöinä, itsenämme ja ihmiselle ominaisen ainutlaatuisen tietoisuuden, omatunnon ja iankaikkisuuden kaipuun. Olemme persoonia, emme robotteja.
Farris osoittaa, että juutalaiskristillisyyden kanssa kilpailevat selitykset ja uskomukset eivät pysty luonnehtimaan itseä – jokaisen yksilön ainutlaatuista, yksilöllistä kokemusta.
Mutta mistä sielu on peräisin?
Farris vastaa tähän ikiaikaiseen ongelmaan. Hän osoittaa vakuuttavasti, että sielut eivät kehity materiasta, vaan aine on päinvastoin Mielen luomaa.
Jumala on luonut jokaiselle sielun. Emme ole pelkkää ”maata”, vaikka kehomme muuttuukin maaksi jälleen. Olemme myös ”taivasta”. Farris toteaa myös, kuinka ihmiset kautta aikojen ovat tiedostaneet olevansa muutakin, kuin pelkkää materiaa ja että tietoisuus ei synny aineesta. Ihmiset ovat aina vaistomaisesti tajunneet mielen olevan peräisin tuonpuoleisesta.
Asia avautuu myös Raamatusta: ”Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu” (1.Moos.2:7).
Jos materia ei voi tuottaa mieltä on selvää, että tietoisuutemme tulee materian ulkopuolelta. Näin on ihmiskunnan enemmistö aina uskonut.
Miksi Farrisin sitten piti kirjoittaa aiheesta kirja?
Miksi on tarpeellista kirjoittaa kirja itsestään selvästä asiasta? Koska nykyihmiset ovat hylänneet ikuisen totuuden ja tarjoavat tilalle mieltä, jonka maan tomu olisi tuottanut. Sielun olemassaolon todellisuutta on puolustettava nykyihmisille, koska ”tieteen edistysaskeleet” uhkaavat perinteisen käsityksen olemassaoloa.
Akateeminen eliitti vyöryttää eteemme todistusaineistoa atomeista, jotka tuottaisivat tietoisuuden, minän ja sielun. Tätä markkinoidaan tieteen kiistattomana tutkimustuloksena, jota ei ole hovikelpoista kyseenalaistaa. Tämä akateeminen tarina ylistää materian kaikkivoipaisuutta. Mielen ”evoluutio” olisi tapahtunut kuin sarja spontaaneja, ”välttämättömiä” kemiallisia reaktioita ja tietoisuuden tulo olisi ”ennalta ohjelmoitu tähtipölyyn”.
Miten mieli muuttui materiaksi?
Näyttämölle astui valistus ja Darwin, joka väitti ihmisten polveutuvan alkeellisista apinaolioista, jotka olivat peräisin muiden olioiden katkeamattomasta ketjusta, joka päätyi alkusolun kautta ”pienen lämpimän lätäkön” molekyyleihin ja atomeihin. Näin ollen olisi todistettu, että mieli syntyisi materiasta, eikä sillä olisi jumalallista alkuperää.
Hararin kirjat menevät kaupaksi, koska ihmiset rakastavat ”hyviä tarinoita”, joista puuttuu maininta synnin olemassaolosta.
Entä Hararin dataismi?
Hänen mukaansa tiede on muuttumassa kaikenkattavaksi oppijärjestelmäksi, joka näkee kaikki eliöt algoritmeina ja elämän pohjimmiltaan datankäsittelynä. Voitaisiinko ihminen korvata tekoälyllä tai tehdä vaivalloinen opiskelu tarpeettomaksi? Yhdistetään vain mieli muistikorttiin elektrodeilla?
Jos eliöt ovat algoritmeja, tämä avaisi Hararin mukaan portin sille, että eloperäiset algoritmit olisivat korvattavissa ei-eloperäisillä. Hänen mukaansa, jos äly eriytyy tietoisuudesta, silloin ei-tietoiset, mutta erittäin älykkäät algoritmit tuntisivat meidät paremmin kuin me itse. Hararista on tullut älykköjen idoli. Hän on modernin moraalin mannekiini, asuu miehen kanssa, on tunnustuksellinen ateisti, uskoo uusdarvinismiin ja on vegaani. Hän kehuu saavansa inspiraationsa meditoimalla tuntikausia. Hararin kirjat menevät kaupaksi, koska ihmiset rakastavat ”hyviä tarinoita”, joista puuttuu maininta synnin olemassaolosta.
Tekoälyhypetys on saavuttanut astronomiset mittasuhteet
”Piilaakso on vakuuttanut ihmiset siitä, että he ovat vain tietokoneita, jotka jäävät pian tietoisten tekoälyjen varjoon”, kirjoittaa toimittaja Elias Ruokanen, ”tekoäly-sana hohtaa välitöntä, sanoittamatonta merkitystä, joihin ihmiset heijastavat niin taivaallista pelastusta kuin maailmanloppua”. Seuraavaksi varmaan yritetään siirtää sielu muistikortille, ja saavuttaa näin iankaikkinen elämä. Ihminen voitaisiin tulostaa takaisin siellä jossakin. Ilmeinen ongelma kuitenkin on, että tekoälyllä ei ole älyä eikä sielua.
Militanttien ateistien näkemys ihmisestä pelkkänä eloonjäämisrefleksien ohjaamana robottina ei kiehdo modernia älykköä, koska se ei selitä ihmisen ilmeistä luovuutta. Ihmiset haluavat kuulla jonkin jännittävän tarinan. UFO:t ovat jälleen muodissa. On myös vaikea kuvitella, että Sibelius olisi säveltänyt Finlandianpelkkien refleksien avulla.
Akateeminen maailma uskoo tyhjästä nyhjäistyjen vetyatomien luoneen ajattelun
He järkeilevät, että väitteen, jonka mukaan atomit luovat ajattelun, täytyy olla totta. Monet uskonnolliset ajattelijatkin, ollekseen hovikelpoisia, ovat samaa mieltä akatemian kanssa ja sanovat, että kyllä Jumala kuitenkin piileskelee atomien takana. Tätä kutsutaan teistiseksi evoluutionäkemykseksi.
Monet pitävät Darwinia tärkeimpänä uuden totuuden kertojana
Darwinin teorian ydinhän on ihmisen kehittyminen ilman Luojaa. Akatemian mukaan jonkin naturalistisen selityksen täytyy olla totta. Nykyeliitin usko materian luomisvoimaan perustuu Lajien synty -kirjaan.
Mutta onko asia loppuun käsitelty?
Onko uusdarvinismi todella yhtä kiistaton luonnonlaki kuin painovoima, kuten akatemia kuuluttaa? Se on lumoava tarina, joka nostaa ihmisviisauden kaiken keskipisteeksi, hallitsee kaikkea tutkimusta sataprosenttisesti ja määrää yhteiskunnassamme aivan kaiken. Nyt on kuitenkin yllättäen paljastunut, että uusdarvinismilta puuttuu mekanismi. Tämä on todellinen ongelma, joka yritetään vaieta kuoliaaksi.
Peli on pelattu Darwin, materia ei luonut mieltä
Moderni tieteellinen tutkimus tukee tulkintaa, jonka mukaan Mieli on luonut materian, josta ihminen on tehty. Alussa ei ollut Darwinin ”pientä lämmintä lätäkköä”, josta mieli olisi ilmaantunut kemian ja fysiikan vauhdittamana. Alussa oli Mieli – Logos – Sana, joka tuli lihaksi ja kertoi halukkaille kuulijoille, kuinka kaikki tapahtui. Tämä selviää Uuden testamentin luomiskertomuksesta (Joh.1:1s). Juutalaiskristillisyydessä ei ole mitään logiikkaa ilman luomista.
Biologiassa on tapahtunut vallankumous
Uusdarvinismi on menettänyt uskottavuutensa eikä biologiassa ei ole mitään järkeä ilman luomista. Moderni tutkimus on avannut eteemme Mielen suunnitteleman luomakunnan, jonka DNA:sta voidaan lukea sen historia viiltävällä tarkkuudella. Alussa oli Informaatio – Jeesus. Tästä kumouksesta kerron kirjassa Peli on pelattu Darwin – Jeesus voitti!
