Kirjoittanut
Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista (4.Moos.24:17). Idän tietäjät näkivät tähden ja tulivat osoittamaan kunnioitusta äskettäin syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Kyseessä oli yli tuhannen kilometrin vaarallinen matka halki erämaiden. Ainoa mahdollinen kulkuneuvo oli kameli, joka voi tankata suuria määriä vettä ja kulkea 8 päivää juomatta kantaen ihmisiä ja kuormia. Ne voivat taivaltaa vuorokaudessa 200 kilometriä ratsastaja selässään. Kuormakamelit voivat kantaa vuorokaudessa 200 kilon lastin 70 kilometrin päähän.
Kamelin raajat ovat pitkät ja hoikat. Varpaita sillä on kaksi ja niiden alla on leveät elastiset ja lujat lautasen kokoiset anturat, jotka estävät hiekkaan uppoamisen.
Kamelin kyttyrä on pehmytkudosta. Sen sisällä ei ole luustoa ja se toimii rasvavarastona. Kyttyrän koko vaihtelee riippuen ravinnon saannista ja työolosuhteista. Rasva on kyttyrässä eikä nahan alla parhaan mahdollisen lämmönsäätelyn turvaamiseksi erämaaoloissa.
Kameli kestää hämmästyttävän hyvin nestehukkaa
Useimmat eläimet kuolevat menetettyään 20 % painostaan, mutta kameli voi kestää tätä suuremmankin painon menetyksen. Tärkein tekijä nestevaihteluiden kestoon on veren punasolujen soikea muoto ja solukalvojen kestävyys. Soikeat punasolut voivat venyä ja supistua rikkoutumatta, vaikka neste- ja suolatasapainossa tapahtuu suuria muutoksia. Se, että janoisella kamelilla kyttyrä on usein silminnähden supistunut, on johtanut väärinkäsitykseen, että kyttyrässä olisi vettä. Yleensä janoinen kameli on myös nälkäinen ja se on käyttänyt kyttyrän varastorasvoja energialähteenään. Uloshengityksessä kameli ei menetä vesihöyryä, vaan se otetaan talteen sen nenäontelossa olevalla mekanismilla. Kameli voi lisäksi väkevöidä virtsansa hammastahnan kaltaiseksi.
Paksu turkki ja rasvakyttyrä eristävät kamelin kehon ja estävät sen lämpötilan nousua hikoilulämpötilaan, missä vedenhukka olisi suurimmillaan. Kun juomavettä taas on saatavilla, kamelit voivat palauttaa elimistönsä vesitasapainon nopeasti. Kameli voi juoda kymmenessä minuutissa vesimäärän, joka vastaa kolmasosaa sen painosta eli jopa 200 litraa. Tämän se tekee vain kärsiessään äärimmäisestä nestehukasta. Tämän kymmenminuuttisen aikana hoikistuneen kamelin ulkonäkö palautuu normaaliksi.
Kameli pärjäävää kuumassa erinomaisesti
Yöllä ne antavat kehonsa lämmön laskea 34 celsiusasteeseen. Päivällä ne antavat kehonsa lämmön nousta 38 asteeseen ja ne asettuvat aurinkoon nähden mahdollisimman edulliseen asentoon viileinä pysyäkseen. Kun ne lopulta hikoilevat, se tapahtuu suoraan iholta haihtumalla, mikä jäähdyttää kehoa tehokkaasti. Ne sietävät 25 % nestehukan tällä tavoin hikoilemalla, muut eläimet voivat menehtyä menetettyään 5 % nestettä. Turkki suojaa myös kuumasta hiekasta säteilevältä lämmöltä.
Kameli on joka suhteessa suunniteltu erämaan olosuhteisiin
Kamelin silmiä suojaavat tuuheat silmäripset. Jos se saa silmiinsä hiekkaa, se pyyhkii hiekan pois erityisellä vilkkuluomella. Vilkkuluomi toimii kuin auton tuulilasinpyyhkijä ja liikkuu laidasta laitaan puhdistaen silmät hiekasta. Vilkkuluomi on niin ohut, että kameli näkee sen läpi. Hiekkamyrskyssä kameli laittaa vilkkuluomen silmää peittämään ja jatkaa etenemistään. Ne toimivat kuin ”suojalasit”. Voisi sanoa, että kameli löytää tien ”silmät ummessa”. Jotta hiekka ei menisi sieraimiin, kameli sulkee ne. Kun ilmassa ei ole hiekkapölyä, kameli avaa sieraimensa ja hengittää niiden kautta.
Kamelilla on silmien päällä aurinkolipat suojaamassa häikäisyltä. Luiset ulokkeet silmien yläpuolella huolehtivat tästä, kun aurinko paahtaa pään päältä. Kamelin korvat ovat pienet, jotta hiekka ei tunkeutuisi niihin (Lähde: Eläimet opettavat, tv7 kustannus).
Onko kameli Jumalan luoma vai darvinistisen kehityksen tulos?
Olisiko mahdollista, että sattumanvaraiset mutaatiot eli muutokset perimän DNA-molekyylissä olisivat tuottaneet aineiston, josta luonnonvalinta olisi rakentanut kaikilla erityisominaisuuksilla varustetun erämaan laivan? Vai onko Jumala luonut kamelin ihmisen avuksi?
Eläimet ovat Herrallemme tärkeitä
Eläimiä luodessaan Jeesus tiesi, että tietäjät tulisivat tarvitsemaan kameleita matkalla Beetlehemiin. Herra huolehtii eläimistä. Hän kysyy Jobilta: Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja? (Job 39:4). Eläimet saivat myös ensimmäisten joukossa, paimenten ja tietäjien kanssa, katsella seimeen kapaloitua Jeesuslasta. Iloitkaamme siitä, että saamme tuntea Jeesuksen ja Hän on luvannut olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Siunattua adventin aikaa teille kaikille!
