Kirjoittanut
Post-doc tutkija Helsingin yliopistossa ja opettaja IK-opiston Helsingin kampuksella.Joululomalla luin loppuun historioitsija Tom Hollandin bestsellerin Dominion: The Making of the Western Mind. Teos korostaa kristinuskon läpitunkevaa vaikutusta länsimaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi tasa-arvo, ihmisoikeudet, kehitysapu ja jopa sekulaari humanismi ovat tavalla tai toisella kristillisen maailmankuvan hedelmiä.
Holland kaivelee myös länsimaisen seksuaalietiikan juuria. Kirjan lopussa hän ottaa esiin ympäri maailmaa levinneen #metoo-kampanjan, joka pyrkii tekemään näkyväksi naisten kokemaa seksuaalista ahdistelua. Kampanja alkoi lokakuussa 2017, kun paljastukset elokuvatuottaja Harvey Weinsteinista levisivät sosiaalisessa mediassa. Weinstein oli vuosien ajan painostanut nuoria näyttelijättäriä ja muita naisia seksuaalisiin tekoihin.
Vertailukohdan Weinsteinin seksuaaliselle vallankäytölle Holland löytää antiikin Roomasta. Rooman jumalien kerrottiin harrastavan väkisinmakaamista ja selkäänpuukotusta kuin saippuasarjassa, ja myös roomalaiset miehet olivat vapaita käyttämään seksuaalisesti hyväksi orjiaan ja muita valtansa alla olevia. Syvään juurtunutta uskoa ihmisten eriarvoisuuteen ja miessukupuolen ylemmyyteen pönkitti myös filosofi Aristoteles todetessaan, että jotkut ovat luonnostaan vallankäyttäjiä, toiset taas ovat syntyneet alistumaan.
Hollywood-jumala Harvey Weinstein olisi ollut antiikin Roomassa kotonaan.
Eriarvoisuus ja seksuaalisen alistamisen kulttuuri alkoivat murentua kristinuskon kasvun myötä. Paavalin ohje, että miesten tuli hillitä halujaan ja olla uskollisia vain yhdelle vaimolle, oli yhtä pöyristyttävä antiikin roomalaisille kuin se myöhemmin oli moniavioisille muslimeille.
Vallankumouksellinen oli myös apostolin väite, että mikä maailmassa on heikkoa, juuri sen Jumala oli valinnut saattaakseen häpeään sen, mikä maailmassa on voimakasta (1. Kor. 1:27). Holland vihjaa, että #metoo-liike toteuttaa juuri tätä periaatetta antaessaan äänen seksuaalisen hyväksikäytön uhreille ja saattaessaan häpeään Weinsteinin kaltaiset tyrannit.
Kirja tuo toisaalta esille myös sen, kuinka usein me kristityt olemme epäonnistuneet seksuaalieettisten ihanteidemme elämisessä todeksi.
Kuluneen vuoden aikana yksi nuoruuteni idoleista kuoli. Intialaissyntyinen apologeetta Ravi Zacharias oli älykköjen evankelista – filosofi, joka täytti yliopistojen auditoriot aivan kuten Billy Graham täytti stadionit. Hautajaisten jälkeen tuli ilmi, että Zacharias, jolla oli tapana käydä hieronnassa omistamassaan kylpylässä, oli seksuaalisesti ahdistellut häntä hierovia naisia.
Zachariaksen järjestö kiirehti aluksi kieltämään edesmenneen uskonsankarin teot. Käytännössä se siis syytti hyväksikäytettyjä naisia valehtelijoiksi. Naisia, jotka eivät halunneet julkisuutta, eivät rahaa, eivät edes anteeksipyyntöä.
Billy Grahamilla oli kuuluisa sääntö, ettei hän koskaan ollut kahdestaan samassa tilassa kenenkään muun naisen kuin oman vaimonsa kanssa. Olisiko myös Zachariaksen kannattanut noudattaa tätä jenkkipastorien ja republikaanipoliitikkojen suosimaa sääntöä? Varmasti olisi.
Samalla on hyvä muistaa, että kirkonmiesten yrityksillä tukahduttaa seksuaalisia haluja pitämällä naiset poissa näkyviltä on pimeä puolensa kristinuskon historiassa. Kuten Holland osoittaa, naiset on toisinaan nähty demonisina viettelijöinä ja pyhän elämän esteinä.
Kirkkoisä Tertullianus esimerkiksi puhutteli sisariaan Herrassa aikoinaan sanoen, että te olette Paholaisen portti … te olette hän [Eeva], joka houkutteli syntiin hänet, [Aadamin], jota vastaan Paholainen ei itse rohjennut hyökätä.
Jeesus sen sijaan ei demonisoinut samarialaista naista, eikä vältellyt kahdenkeskistä juttuhetkeä hänen kanssaan, vaikka kyseessä olikin hieman holtiton tapaus.
Tom Hollandin teos Dominion osoittaa, että kristillinen seksuaalietiikka on juurtunut syvälle länsimaiseen mielenmaisemaan, eikä sitä vielä ole kitketty pois. Ei, vaikka me kristityt emme itse aina anna siitä hyvää esimerkkiä.
