Uusi Jumalan lapsi on liittynyt osaksi kirkkoa kasteessa. Seurakunnan pitäisi juhlia suurta tapahtumaa. Kuka siis juhlii? Suuren seurakuntayhtymän suuren rekisterin loppumaton rivistö on saanut uuden nimen joukkoonsa. Ehkäpä nimet hypähtävät ilosta mapeissa ja tiedostoissa. Ehkäpä rekisterinpitäjä keittää kahvit uuden jäsenen takia. Varsinainen jäsenyys on rekisterin ideamaailman jäsenyyttä. On kastettu rekisterin ilmaan. Suurin osa suomalaisista kastetuista liittyvät vain tällä tavalla mystiseen rekisterikirkkoon. Ihmisille ei synnyt todellista hengellistä yhteyttä. Sitten kirkko tekee kaikkensa myötäillen ja kosiskellen, että nämä ideamaailman jäsenet viihtyisivät veronmaksajina. Esitellään tilastoja siitä, ettei näitä nyt niin kovin paljoa eronnutkaan. Mutta ei tämä voi olla se kirkko, se ensimmäisenä helluntaina kukkaan puhjennut Kristuksen seurakunta.
Helposti ajatellaan, että seurakunta ovat varsinaisesti ne ihmiset, jotka käyvät töissä seurakuntatalo-nimisessä rakennuksessa. Voisi myös ajatella, että rippikoulu ja nuortenillan porukka ovat seurakunta. Kuorokin on monen mielestä seurakunta. Tai partio tai sählykerho tai agnostikkoillat tai kirkkokonsertit tai kirkolliset toimitukset tai perheneuvontatyö tai diakoniatyö tai saunailta tai lennokkikerho tai mikä tahansa lukuisista mainioista seurakunnan työmuodoista. Kuitenkaan mikään näistä asioista ei ole oikeasti Raamatun kuvaama seurakunta.
On myös muita tapoja nähdä seurakunta. Seurakunta on tosi monelle, hengelliset asiat vakavasti ottavalle, se säännöllisesti kokoontuva oma raamattupiiri tai rukouspiiri. Nyt tuntuu jo tosi paljon seurakunnalta, sillä onhan Jumalan sana ja rukous läsnä. Valitettavasti raamattupiirisi tai rukouspiirisi ei ole Raamatun kuvaama seurakunta.
Eri herätysliikkeisiin kuuluvat ovat tottuneet löytämään seurakuntansa omista piireistään. On rikasta seuratoimintaa, joissa virret, veisut ja puheet raikaavat. On suuri määrä erilaisia raamattuluentoja, viikonlopputapahtumia ja opiskelijailtoja. Niin ja sitten on vielä kesäjuhlia, jonne ihmiset kokoontuvat sankoin joukoin. 2000-luvun uutena ilmiönä ihmiset ovat ryhtyneet puhumaan radioseurakunnasta. Hyviä juttuja kaikki, mutta nekään eivät ole Raamatun kuvaama seurakunta.
Uskon, että tähän mennessä kirjoittamani kolahti moneen lukijaan, sillä kuvasin monen käsitystä seurakunnasta. Mikä on siis oikea luterilainen seurakunta?
Luterilaisen seurakunnan muodostavat ne karitsat, jotka kuulevat Paimenensa äänen ja jotka osallistuvat jumalanpalvelusta viettävän seurakunnan elämään ihan oikeasti. Kirkko ja seurakunta on Kristuksessa pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Tämä käsitys seurakunnasta on juuri se yksinkertainen seurakunta, joka muodostui ensimmäisenä helluntaina. Apostolien teoissa seurakuntaa kuvataan juuri näin: ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.”
Seurakunta on siis ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua viettävien ihmisten joukko. Jos ihminen ei ole osallinen tästä, ei hän ole hengellisessä mielessä seurakunnan jäsen. Nimi voi olla rekisterissä, mutta vasta osallisuus Kristuksesta ehtoollispöydässä on todellista jäsenyyttä. Näin oli pitkään uskonpuhdistuksen seurakunnissa Saksassa. Näin on edelleen suuressa osassa kirkkoja entisen Neuvostoliiton alueella. Näin on lukuisilla lähetyskentillä. Kirkkoisien elämään jäänyt lause kuuluu: ”Jos et käy ehtoollisella, et ole kristitty”. Idän kirkon kanonisessa kirkkolaissa todetaan vapaasti muotoiltuna: ”Jos ihminen muun syyn kuin matkan tai sairauden takia on poissa seurakuntansa ehtoolliselta 3 tai 4 kertaa, on ihminen erottanut itsensä kirkosta.” Useat Afrikasta tänne tulleet kristityt ovat pitäneet mahdottomana ajatusta, että itseään kristittynä pitävät ihmiset eivät juuri koskaan käy kirkossa. He ovat oikeassa ja heillä on Raamattu ja koko kristikunnan historia tukenaan.
Rakas kristitty. Etsi itsellesi alkuseurakunnan esimerkin mukainen ehtoollista viettävä seurakunta, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja Kristuksen asettamat armonvälineet, kaste ja ehtoollinen, oikein toimitetaan. Kristitty kuuluu kirkkoon ihan oikeasti. Kuulu siis sinäkin!