Jotkut ihmiset ovat menettäneet uskonsa jouluun. Joko se on liian kaupallinen, liian lapsellinen tai liian jotain muuta. Ja jos joulua katsotaan sosiaalisen velvollisuuden näkökulmasta, olen kyllä samaa mieltä. Mutta meidän ei tulisi unohtaa joulun perimmäistä merkitystä. Jos unohdamme, me todellakin vietämme joulua vain koska on se aika vuodesta. Mutta joulu on enemmän kuin piparit, lahjat ja juhlat. Okei, sanot, miksi joulu edelleen on iso juttu? Kiva, kun kysyit.
Joulu on iso juttu siksi, että silloin me muistelemme pelastajamme ja vapahtajamme syntymää. Ilman Kristusta meidän tulisi itse juoda Jumalan vihan malja. Mutta Jeesuksen ristintyön ansiosta kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, välttävät tämän maljan.
Minä näin taas taivaalla suuren ja ihmeellisen tunnusmerkin: seitsemän enkeliä, seitsemän vitsauksen toimeenpanijat. Nämä vitsaukset ovat viimeiset, niihin tyhjentyy Jumalan viha (Ilm. 15:1).
Lukiessani tämän kohdan mieleeni muistui Jeesuksen sanat ristillä: ”Se on täytetty” (Joh. 19:30). Jumalan viha tyhjentyy, koska Jeesus tuli ihmiseksi ja täytti tehtävänsä ristillä. Kuinka siunattuja me olemmekaan ja kuinka valtavasti meillä on juhlittavaa. Siksi joulu on edelleen, aina ja ikuisesti, iso juttu.
Miksi joulu edelleen on iso juttu?
Nämä raamatunkohdat ovat ihana esimerkki siitä, miten Raamatun eri osat on kudottu yhteen. Juuri tämä tekstien nivoutuminen todistaa minulle Jumalan pelastussuunnitelman ihmeellisyydestä. Se on suunniteltu ja toteutettu paljon ennen syntymäämme. Mitä tahansa ihmiset sanovatkaan, Raamattu on totta. Jeesus tuli ihmiseksi pelastaakseen meidät ja viedäkseen meidät perille taivaankotiin. Miten siunattuja me olemmekaan.
Joten lähestyn joulua ihmetellen. Se on mysteeri mutta totta. Ja se julistaa Jumalan rakkautta koko ihmiskunnalle. Se toivottaa meidät tervetulleiksi Kristuksen luokse vastaanottamaan armoa armon päälle. Sen ihmeellisempää lahjaa ei olekaan. Sillä Kristuksessa olemme vapaat Jumalan vihasta ja saamme elää hänen armossaan ja rakkaudessaan.
Ja siitä on kyse joulussa. Ei ole väliä missäpäin maailmaa sitä vietämme, eikä ole väliä sillä, mitä syömme tai minkälaisia lahjoa annamme tai saamme. Se, millä on merkitystä, on se, että sytytän kynttilän, avaan Raamattuni ja ylistän vapahtajaani.
Osa kirjoitusta, joka on julkaistu Armoa Arkeesi -sivustolla.