Opetussuunnitelman mukaan peruskoulun ja lukion terveystiedon opetuksessa keskiössä ovat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Oppimateriaaleja kustantavat Sanoma Pro (Voimaa-sarja), Otava (Vire-sarja), Edu-kustannus (Hippokrates-sarja) ja Edita (Syke-sarja). Opetussisällöt koskettelevat monia arjen kannalta tärkeitä valintoja ja elämäntaitoja, kuten ruokavaliota sekä riittävää liikunnan ja levon määrää. Uusimman opetussuunnitelman perusteiden (2016) myötä tulevaisuudessa oppimateriaaleissa tullaan painottamaan entistä enemmän myös sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja. Alakoulussa terveystieto on integroitu ympäristöoppiin.
Ideologia ajaa oikealta ohi
Seitsemännelle luokalle asti opetetaan ihmisen sukupuolesta pääosin niin, että on miehiä ja naisia (intersukupuolisia Suomessa syntyy noin 20 henkeä vuosittain, mutta tämä poikkeama ei muodosta omaa sukupuolta). Laki ei edellytä opettajia millään luokka-asteella opettamaan sukupuolten moninaisuutta, mutta oppimateriaaleissa kuitenkin tämä painotus näkyy. Taustalla on ristiriitainen ideologinen näkemys sukupuolten häivyttämisestä ja toisaalta niiden väitetystä moninaisuudesta.
Sanoma Pron julkaisemassa Voimaa-oppimateriaalissa esiintyy vahvoja ideologisia kannanottoja. Kahdeksasluokkalaisille opetetaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden problematiikkaa (s. 122): ”Vähemmistöjen oikeuksia voi joskus edistää kokoontumalla ja marssimalla isolla joukolla, kuten tässä Helsinki-pride-tapahtumassa”, kirjassa todetaan. Kirjan kuvissa esimerkiksi kaksi miestä suutelevat toisiaan.
Nuorille esitellään myös erilaisia yhdyntäseksin muotoja: Anaaliyhdyntä esitetään normaalina ja luonnollisena toimena. Kirjan pedagoginen ote on asenteellinen ja yllyttävä. Miksi ylipäätään 14-vuotiaan nuoren pitäisi opiskella yhdyntäasentoja? Anaaliseksi ei myöskään ole täysin vaaratonta. Peräsuoleen ei pidä työntää mitään, koska sulkijalihas voi löystyä. Tämä tosiasia kannattaisi myös kertoa.
Irtiotto yhden miehen ja yhden naisen aviosuhteesta
Myönteistä on se, että oppimateriaalit korostavat tunteista puhumista ja seksuaalisuus nähdään myönteisenä voimavarana. Eri oppikirjojen kustantajien materiaaleissa on toki myös paljon tutkimustietoon perustuvaa, totuudenmukaista ja hyödyllistä tietoa. Tiedon jakaminen vaikkapa hormonitoiminnasta ja sen vaikutuksista murrosikäisen elämässä on ehdottoman tärkeää.
Kristillisen kasvatuksen näkökulmasta ongelmallista on, että seksuaalisuus ja seksi irrotetaan yhden miehen ja yhden naisen sitoutuneesta elämänkestävästä avioliitosta, jossa yhtenä ulottuvuutena voi olla myös lasten vastaanottaminen ja heidän hoivaamisensa. ”Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, jonka mukaan heteroseksuaalisuus on ylivertainen, luonnollisempi ja parempi kuin muut suuntautumiset. Heteronormatiivisuuteen kuuluu ajatus, että vain kaksi eri sukupuolta olevaa aikuista voi perustaa perheen.” Näin todetaan Hippokrates-oppikirjassa (s.176, yhdistetty oppikirja 7.–9. luokille)
Biologinen tosiasia kuitenkin on, että vauva voi syntyä vain miehen ja naisen sukusoluista. Miksi näin ei saisi olla? Entä kenen etua ajaa miehen ja naisen välisen avioliiton halventaminen? Eikö oppikirjojen tulisi päinvastoin viestiä arvostusta ja tukea avioliitolle ja perhe-elämälle.
Potkua Sexpo-säätiön sivustoilta
Voimaa-oppikirjan (s. 123) mukaan sukupuoli muotoutuu pitkälti biologian pohjalta, mutta siihen vaikuttavat myös muun muassa sosiaalinen ympäristö ja sen odotukset sekä ”tärkeimpänä oma kokemus sukupuolesta.” Nuorta kehotetaan itse puntaroimaan, mitä sukupuolta hän on. Mistä sitten haetaan aineksia tähän pohdintaan?
Kahdeksasluokkalaisten Syke-kirjassa (s. 55) nuoret ohjataan tutustumaan Sexpo-säätiön sivustoihin. Sarjakuvien keinoin markkinoidaan muun muassa homosuhteita, ja tyttöjä ohjataan laittamaan alastonkuvia rinnoistaan nettiin. Kotiläksyksi on muun muassa sadomasokistisen seksikuvaston selailua. Huomionarvoista on sekin, että Sexpon toiminnanjohtaja on itse seksityöläinen, joka myy miehensä kanssa seksipalveluja.
Fakta on, että kouluopetuksessa noudatettava lainsäädäntö ei edellytä sukupuolen moninaisuuden opettamista koulussa. Opetussuunnitelma ei velvoita opettajaa käyttämään valmista opetusmateriaalia. Ongelma piileekin kirjavissa ja ideologisissa opetussisällöissä. Suomen laissa tunnetaan vain kaksi sukupuolta. Sukupuolen moninaisuutta voi käsitellä esimerkiksi kertomalla, että meidän ei tarvitse rakentaa ahtaita sukupuolirooleja. Tyttö voi olla äänekäs ja tykätä jääkiekosta. Poika saa olla herkkä ja taiteellinen.
Kristityn vanhemman johtopäätökset:
1) Pidän huolta siitä, että lapseni saavat asianmukaista ja biologisiin faktoihin perustuvaa seksuaalikasvatusta.
2) Kerron, että Luojamme tarkoitti seksin ja seksuaalisuuden kauniiksi ja hyväksi asiaksi.
3) Tässä maailmassa seksuaalisuus toteutuu synnin särkemien ihmisten keskuudessa. Avioliitto on tarkoitettu kasvupaikaksi ja suojaksi myös seksuaalisuuden toteuttamiselle. Rakastelu kuuluu vain avioelämään.
4) Lasten oikeudet vanhempiinsa menevät yksilöiden seksuaalioikeuksien edelle.