Kirjoittanut
Britannian hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan seksuaalista väkivaltaa harjoittavat niin sanotut groomausjengit ovat vuoden 2019 aikana käyttäneet seksuaalisesti hyväksi lähes 19 000 nuorta tyttöä, joista nuorimmat ovat 11-vuotiaita.
Groomauksella tarkoitetaan nuorten systemaattista manipulointia seksuaaliseen hyväksikäyttöön suostuvaisiksi uhreiksi. Ongelma on jatkunut Britanniassa jo 1980-luvulta asti, mutta siihen ei ole puututtu tehokkaasti useista syistä.
Jengit soveltavat terroristijärjestöjen toimintatapoja
Yksi syy siihen, ettei ongelmaan tehokkaasti puututa on jengien väkivaltaisuus. Jengien uhreiksi joutuneet tytöt kertovat, etteivät groomausjengit toimi tavallisten pedofiiliryhmien tavoin enää sen jälkeen, kun ne ovat onnistuneet viettelemään tytön vaikutuspiiriinsä. Groomauksen loppuvaiheessa ne soveltavat ennemminkin terroristijärjestöjen käyttämiä väkivaltaan, kiristykseen ja uhkaamiseen perustuvia toimintatapoja. Siksi niiden piiriin joutuneiden tyttöjen on vaikea saada apua, koska auttajat vaarantavat myös oman turvallisuutensa.
Etniset erot ja intersektionaalinen ajattelu
Toinen ongelma on se, että groomausjengit ja heidän uhrinsa edustavat eri etnisiä ryhmiä. Niinpä hallitus, sosiaaliviranomaiset ja poliisi eivät uskalla tehokkaasti puuttua ongelmaan, jottei heitä syytettäisi rasismista. Pelkona voi olla myös etnisten mellakoiden syntyminen. Niinpä on nähty turvallisemmaksi uhrata groomausjengien uhreiksi joutuvat tytöt kuin vaarantaa hauras yhteiskuntarauha.
Tätä ongelmaa kärjistää se, että syrjinnän ja sorron eri muotojen tunnistamisessa käytetään nykyään monissa länsimaissa intersektionaalista eli moniperustaista näkökulmaa, jonka avulla voidaan ”tarkastella yhteiskunnassa vallitsevia päällekkäisiä ja läpileikkaavia syrjiviä mekanismeja” (Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma s. 3).
Intersektionaalisuudessa on kyse ihmisten luokittelusta heille luetun uhriaseman mukaan. Ihminen asemoidaan syntymässä saatujen ominaisuuksiensa kuten biologisen sukupuolen, ihonvärin ja etnisen alkuperän perusteella. Mitä enemmän ihminen saa uhripisteitä näiden ominaisuuksien perusteella, sitä korkeammalle hän nousee arvohierarkiassa.
Intersektionaalisuus voi olla osasyy siihen, ettei groomausjengien toimintaan puututa tehokkaasti. Jengien jäsenten etninen ja uskonnollinen tausta määrittää heidät uhriluokkaan, jonka mukaan he ovat enemmän suojelun tarpeessa kuin raiskatut valkoiset tytöt.
Liberaali seksuaaliajattelu
Kolmas syy haluttomuuteen puuttua ongelmaan on se, että sosiaaliviranomaiset ovat saaneet koulutuksensa liberaalin seksuaaliajattelun pohjalta. Sen mukaan ei ole olemassa muita seksuaalisia normeja kuin yhteisen suostumuksen normi, joka edellyttää, että osapuolet ovat tehneet informoidun eli riittävään tietoon ja ymmärrykseen perustuvan valinnan osallistua seksuaalisuhteisiin.
Liberaali ajattelu yleensä torjuu aikuisten ja lasten seksuaalisuhteet vedoten siihen, etteivät lapset pysty tekemään informoitua valintaa seksuaalisuhteista. Monet sosiaaliviranomaiset ovat kuitenkin katsoneet, että esimerkiksi 11-13-vuotiaiden tyttöjen seksuaalisuhteet voivat olla osa heidän kypsymisprosessiaan.
Tämän liberaalin asenteen synnyttämä välinpitämättömyys ja puuttumattomuus antaa groomausjengeille suhteellisen vapaat kädet. Jengit ovat onnistuneet groomaamaan monet tytöistä prostituoiduiksi, joiden avulla jengit voivat hankkia itselleen tuloja.
Päättäjien passiivisuus
Ongelma ei ole Suomessa vielä paisunut vastaaviin mittasuhteisiin kuin Britanniassa, mutta ongelma on jo olemassa. Britannian suurimpia virheitä on ollut salata asiaa koskeva informaatio suurelta yleisöltä. Vaikka tätä on perusteltu yhteiskuntarauhan säilyttämisellä, hintana on ollut kymmenien tuhansien nuorten elämän rikkoutuminen.
Päättävissä asemissa olevat ihmiset ovat usein kiinnostuneempia oman valtansa ja etujensa säilyttämisestä kuin puolustuskyvyttömän ihmisryhmän suojaamisesta. Siksi tarvitaan avointa yhteiskunnallista keskustelua, joka ei salli poliitikkojen ja viranomaisten paeta vastuutaan nuorten elämän suojaamisesta.
