Kirjoittanut
FT Eila Murphy tutkii Aasian mediakenttää ja kristillisten mediasisältöjen käyttäjiä. Hän on Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) projektityöntekijä.Viime vuoden aikana misogynia nousi Suomessa puheenaiheeksi. Ensimmäistä kertaa törmäsin misogynia-sanaan lukiessani pelimaailman epätasa-arvoisista käytännöistä, joissa misogynia näkyy selkeästi.
Naiset välttelevät äänikeskusteluihin osallistumista, käyttävät sukupuolineutraaleja nimimerkkejä sekä jäävät syrjään pelistriimeistä, pelitapahtumista ja e-urheilun turnauksista. Miksi? Koska he kokevat usein huonoa kohtelua sukupuolensa takia.
Naiset pienessä ja ahtaassa roolissa pelialalla
Eräs syy naisten huonoon kohteluun pelimaailmassa on, että naisia on siellä vähän. Vain neljännes peliteollisuuden työntekijöistä on naisia ja johtotehtävissä heidän osuutensa on vielä pienempi. Internet kaikkineen tarjoaa myös alustan, jossa misogynia kukoistaa ja ilmenee monissa eri muodoissa.
Misogynian taustat ja muodot
Misogynia ei ole uusi käsite, vaan se juontuu kreikan sanoista, jotka tarkoittavat ”vihata” (misein) ja ”nainen” (gyne). Misogynia voi ilmetä vähättelynä, halventamisena ja poissulkemisena, mutta voimakkaimmillaan se voi johtaa seksuaaliseen ja fyysiseen väkivaltaan naisia kohtaan.
Misogyniaan on tutkimuskirjallisuudessa kohdistettu paljon analyyseja aina vuodesta 1992, mutta etenkin viimeisen 14 vuoden aikana julkaisujen määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Yhdysvalloissa on vuodesta 2014 lähtien pyritty kiinnittämään huomiota videopelijournalismin etiikkaan Gamergate-liikkeen myötä.
Naisten huono kohtelu heikentää yhteiskuntaa
Naisten alas painaminen ei ainoastaan satuta naisia vaan lopulta koko yhteiskuntaa. On tutkittu summamuuttujan avulla, miten 176 maata asemoituu akseleilla maan haavoittuvuus vs. naisten huono kohtelu. Huonoon kohteluun luettiin naisten epätasa-arvoinen kohtelu perintöasiassa, tyttöjen varhaiset avioliitot, moniavioisuus, myötäjäiset, poikien suosiminen koulunkäynnissä, naisiin kohdistuva väkivalta ja sosiaaliset asenteet sitä kohtaan.
Arvattavasti länsimaat sijoittuvat maihin, jotka eivät ole hauraita ja joissa naisia kohdellaan enimmäkseen hyvin. Toisessa päässä loistavat sitten maat, jotka ovat hauraita ja naisia kohdellaan huonosti. Tällaisia maita ovat Jemen, Somalia, Etelä-Sudan, Afganistan, Nigeria, Irak, Pakistan ja Intia.
Internetin sukupuolierot – Intian tilanne
Internetin käytössä sukupuolieroja on tutkittu erityisesti Intiassa, jossa miehet käyttävät verkkoa naisia enemmän. Eri lähteet raportoivat eri lukuja, mutta trendi on selvä: miehistä suurempi osuus kuin naisista käyttää internetiä. Internetiä käyttävistä naisista yli puolet on kohdannut sukupuoleen liittyvää häirintää verkossa.
Dalit-naiset kohtaavat usein enemmän häirintää kuin ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat naiset. Monet naiset välttelevät avun hakemista pelätessään, että heidän laitteensa otettaisiin pois.
Toivon pilkahdus – naisvaikuttajat
Vaikka internetin misogynia voi tuntua ylivoimaiselta, monet intialaiset naisvaikuttajat haastavat näitä asenteita ja toimivat roolimalleina sosiaalisessa mediassa. He osoittavat, että muutos on mahdollinen ja että digitaalinen tila voi olla myös tasa-arvoisempi. Mutta siihen on vielä matkaa.
Sekä pelimaailma että internet tarvitsevat siivousta. Ehkä me voimme olla niitä, jotka ryhtyvät toimiin omalla esimerkillämme.
Lähteinä käytetty The Economist-lehteä, Politiikasta-verkkolehteä, sekä Chang, Emily: Brotopia. Breaking up the boys’ club of Silicon valley. (Portfolio, 2018)
