Kirjoittanut
Parempi avioliitto ry:n vapaaehtoiset blogistit puntaroivat parisuhdeasioita elämänmakuisella otteella.Kaikki, mikä on totta, kunnioitettavaa, oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain näistä ansaitsee kiitoksen. Tämän oivaltaminen ja käytäntöön laittaminen on lisännyt elämääni rauhaa, rakkautta, pitkämielisyyttä, kärsivällisyyttä, uskollisuutta, hyvyyttä, itsesäätelyä ja kaipaamaani iloa. Kaikki tämä saa minut kiitolliseksi.
Ketkä ihmiset ovat kiitollisimpia? Ne, joita on pahasti järkytetty. Ihmiset, jotka ovat menettäneet paljon. He näyttäisivät olevan ihmisiä, jotka ovat kiitollisimpia. Ei siksi, että he ovat menettäneet, vaan siksi, että he alkavat näkemään, mitä heillä on. Ihmisen pitää näköjään tulla murjotuksi, jotta hän näkee kiitollisuuden. Ihminen, jolla on pelkkiä vaatimuksia menettää kiitollisuuden. Ei ole vaarallista tulla murjotuksi, ja sanon tämän siksi, että olen itse tullut. Tekee hyvää päästä irti siitä, mihin on takertunut ja pudota tähän hetkeen, jossa kaikki on hyvin.
Miksi ihminen haluaa koko ajan lisää ja enemmän? Koska ihminen ei voi koskaan saada tarpeekseen sitä, mitä hän ei tarvitse, sanoo kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten. Jos etsit merkitystä itsesi ulkopuolelta, tulet jossain vaiheessa huomaamaan, kun olet hereillä, että et löydä merkitystä sieltä. Merkityksen etsiminen vääristä lähteistä on ajan tuhlaamista. Jos et huomaa tätä, sinulle jää tyhjä olo. Tällöin johtopäätöksesi on, että pitää hakea lisää ja enemmän, jolloin juokset koko ajan pakoon sitä, mikä sinä olet ja mitä etsit. Olen alkanut ymmärtämään ja sanomaan itselleni ääneen, että minulta ei puutu mitään vaan kaikki tarpeellinen on jo elämässäni. Tämän tietoisuus on myös lisännyt kiitollisuuttani.
Merkitys on tärkeä asia. En halua, että elämä on pelkkää hömppää, koska siitä ei löydy lopulta mitään merkitystä. Kaiken, mitä teen ja sanon pitäisi olla merkityksellistä ja se onkin, jos osaan suhtautua oikein elämääni, muihin ihmisiin ja olosuhteisiini. Ihmisen onni ei muodostu siitä, että hän onnistuu luomaan oikeat olosuhteet, vaan kyse on siitä, miten oppii hyväksymään asiat sellaisena kuin ne nyt ovat. Kun hyväksyy olosuhteet, tulee kyky olla läsnä nyt, koska mitään muuta hetkeä ei ole. Muuten tulee sellainen olo, että astuu tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen eikä siksi koe olevansa onnellinen. Silloin kun on vaikeaa ja ilo sekä rauha on kadonnut elämästä, esitämme usein kysymyksen: Miksi minulle kävi näin? Viisaampaa olisi esittää kysymys, mitä elämä haluaa minulle opettaa tämän vaikeuden kautta. Silloin ei vastusta sitä, mitä on tapahtunut vaan katselee sitä uteliaana ja alkaa oppimaan. Kun oppii vaikeuksistaan, niitä ei tarvitse enää toistaa. Siitä syntyy kiitollisuus.
Teksti: Malla Tanner
kuva: Alexandru Tudorache/Unsplash
