Ihmisen sydän sykkii kohdussa jo neljännellä raskausviikolla
Sydän saa alkunsa hedelmöityneestä munasolusta. Hedelmöitynyt munasolu on aina ainutlaatuinen. Toista täysin samanlaista yksilöä ei synny koskaan. Erilaisia perinnöllisen tiedon yhdistämismahdollisuuksia on sukusolujen syntyyn liittyvässä vähennysjakautumisessa kirjaimellisesti ”tähtitieteellinen” määrä.
Munasolu sisältää tiedon sekä arkkitehtuurista että kokoonpanojärjestyksestä ynnä toiminnasta
On mielenkiintoista, että arkkitehtuuri (bauplan) määräytyy munasolussa olevan tiedon perusteella. Kromosomien DNA:n mutaatiot eivät ole tässä keskeisessä roolissa. Tämä aiheuttaa lisää ongelmia evolutionistien selitysyrityksille ”kambrikauden” evoluution ”alkuräjähdyksen mekanismeista”. Stephen C. Meyerin kirja ’Darwin’s doubt’ kertoo tästä jo Darwiniakin askarruttaneesta kehitysopin ”Big Bangistä”.
Tästä yhdestä ainoasta solusta erikoistuvat, solujen jakautumisen käynnistyttyä, niin sydän, maksa, munuais, aivo ym. sadat erilaiset solut, kudokset ja elimet. Tieto tarvittavista säätelyjärjestelmistä on myös munasolussa. Kun jakautuva solu aloittaa sydänsoluksi erikoistumisensa, se lähestyy joka jakautumisen myötä vähitellen kaikkia sydämen tarvitsemia erikoistuneita soluja. Eri vaiheet toteutuvat tarkan aikataulun mukaisesti.
Nopea siirtyminen lapsivedestä, istukan ”elämänletkun” varassa sukeltamisesta, ulos ilmaa hengittämään, on myös ohjelmoitu
Kohdun sisällä lapsen lepopulssi voi olla kaksinkertainen äidin lepopulssiin verrattuna. Lapsen syntyessä verenkiertojärjestelmässä tapahtuu valtavia muutoksia hyvin nopealla aikataululla. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten järjestelmän evoluution oletetaan tapahtuneen.
Huippukuntoisella urheilijalla sydämen lyöntitiheys levossa voi olla alle 40 minuutissa
Sydän saa hapen ja ravinnon lyöntien välisen tauon aikana. Mitä pidempi tauko (noin 35-40 asti), sitä paremmin sydän jaksaa. Nopea rytmihäiriö puolestaan voi johtaa vajaatoimintaan. Sepelvaltimotautia sairastaville annetaan usein beetasalpaajalääkettä, joka hidastaa pulssia.
Rytmihäiriöitä alkoholista
Normaalisti emme aisti sydämen lyöntiä. Jos lyönti tapahtuu hitusenkin liian aikaisin tai myöhään, se tunnetaan ”muljahteluna”. Ilmiö on yleensä harmiton eikä vaadi lääkitystä.
Alkoholi on sydämelle erityisen haitallista. Sitä ei pidä juoda lainkaan raskauden aikana. Aikuisiän eteisvärinää sairastaa yli 100 000 suomalaista. Siinä sydämen pumppausteho on alentunut 10-30%, koska eteiset eivät tyhjenny kunnolla kammioon. Tästä seuraa myös tulppariski aivoihin, kun veri pyörii eteisessä. Siksi verenohennus on välttämätön. Eteisvärinän syitä on paljon. Mainitsen niistä vai yhden siksi, että se jää usein kertomatta potilaalle, koska alkoholiteollisuus on onnistuneesti rakentanut myytin viinistä ”sydänlääkkeenä”. Jopa yksi viinilasillinen tai vastaava määrä muuta alkoholia voi laukaista eteisvärinän.
Liikunta vahvistaa sydäntä
Sydänlihasta voi ”bodata” kuten muitakin lihaksia. Kun kunto kohenee, pulssi harvenee. Tällöin sydän lepää lyöntien välillä, veri kiertää tehokkaammin sepelvaltimossa ja solut saavat enemmän happea ja ravinteita. Verisuonet pysyvät kimmoisina ja ikään kuin jatkavat pumppausta, joustavan pulssiaallon muodossa. Veren valkosolut liikkuvat vilkkaammin ja torjuvat tulehdustauteja. Suositus on vähintään puoli tuntia, mutta mieluummin tunti hengästyttävää liikuntaa päivässä.
Mikä on sydämelle haitaksi?
Ravinnon trans-rasvat ovat viime aikoina joutuneet suurennuslasin alle. Ne todennäköisesti tullaan kieltämään USA:ssa lähivuosina. Voileivän päälle kannattaisi lorauttaa vähän oliivi-, rypsi-, tai auringonkukkaöljyä suoraan pullosta, sillä jos nämä hienot rasvat vangitaan kuumentamalla rasiaan, arvokas cis-muoto muuttuu haitalliseksi trans-muodoksi.
Ravintokuidut ovat sydämelle tärkeitä, sillä niiden syöminen, 50 gramman verran päivässä, yhdistettynä liikuntaan vähentää valtimoita kovettavaa kolesterolia lähes saman verran kuin statiinilääke.
Punaisen lihan syönti rasittaa sekä sydäntä että munuaisia ja happamoittaa elimistöä. Elimistö puskuroi tilannetta haurastuttamalla luita. Oma paino on hyvä mittari proteiininsaantiin. Jos painat 70kg, syö korkeintaan 70g punaista lihaa päivässä. Suomalainen mies syö kolminkertaisen määrän ja vahingoittaa sydäntään ja rasittaa munuaisiaan. Liiasta proteiinista on pelkkää haittaa ja se muuttuu elimistössä läskiksi.
Ovatko sydän ja verenkierto säätelyjärjestelmineen kehittyneet ”alkusolusta” sattumanvaraisten mutaatioiden ja valinnan avulla?
Näin uskovat evolutionistit ja opettavat tarinansa ihmisille jo pienestä pitäen. Biologisen evoluution mukaan kaikki solun tieto olisi peräisin ”alkusolusta”. Siihen olisi jotakin tuntemattomasta lähteestä ”ilmestynyt” tietoa ja sen kopiointikoneisto. Tähän tietoon olisi kohdistunut sattumanvaraisia mutaatioita sekä kopiointivirheitä. Ne antaisivat aineiston, mistä luonnonvalinta poimisi uuden luomuksen arkkitehtuurin, kokoonpanojärjestyksen ja solujen erikoistumisohjeet ynnä toiminta- ja lisääntymisjärjestelmät ym.
Jos evolutionistien teoria on oikea, se pitää voida myös todistaa aukottomasti ennen kuin Suunnittelijan olemassaolo suljetaan pois.
Onko evoluutio tilastomatemaattisesti mahdollista?
Miten todennäköistä on, että alkusoluun kertyisivät, sattumanvaraisten mutaatioiden ja valinnan avulla kaikki tarvittavat geenit, joita yhdistelemällä luonnonvalinta valitsisi toimivat järjestelmät, kuten vaikkapa verenkierron tai veren hyytymisjärjestelmän? Järjestelmä voi kaatua, jos yksikin keskeinen osa puuttuu. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän sattumanvaraiset mutaatiot myös tärvelevät ”kehittyvää” tai ”jo kehittynyttä” järjestelmää.
Aika ei olekaan ”evoluution mahdollistaja”, vaan se muuttuu ”evoluution viholliseksi”
On koomista, että aikaa edelleen käytetään yhtenä ”evoluutiotekijänä” eli selityksenä evoluutiolle. Mahdoton ei tule mahdolliseksi siten, että sen toteutumiseen varataan riittävästi aikaa. Aivan päinvastoin. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän sattumanvaraisia mutaatioita ja sitä varmempi sukupuutto. Tästä aiheesta ilmestyy pian suomeksi käännetty John Sanford nimisen genetiikan asiantuntijan kirja.
Kilpailevien teorioiden pohjalta voidaan laatia ennustuksia
Luominen + lankeemus ennustaa virheettömän alkuperäistuotteen, joka rappeutuu mutaatioiden myötä tunnetulla nopeudella. Näin on myös tapahtunut. Se voidaan lukea geeneistä.
Juutalaiskristillinen Raamattu, toisin kuin pakanauskonnot, ilmoittaa sekä milloin että miten maailma luotiin
”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”, on Raamatun ensimmäinen lause.
Jeesus määrittelee nykyisen maailmankaikkeutemme alkamisajankohdan. Hän kertoo, mitä luomakunnan alussa tapahtui: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’” (Matt.19:4). Aadam ja Eeva olivat olemassa heti alussa. Heidän ”kehittymistään” ei tarvinnut odottaa vuosimiljardeja. Sukuluettelo Aadamiin asti on Luukkaan evankeliumin 3. luvun lopussa ja 1. Aikakirjan alussa. Sukuluetteloista kirjanoppineet ovat saaneet loputtoman kiistelyn ja viisastelun aiheen (1Tim.1:4), mutta miljardeja vuosia niihin ei saa tungettua. Jumalan kuvaksi luodun Aadamin ja itsensä Jumalan väliin ei voi ahtaa apinaihmisiä (Luuk.3:38).
Paavali kirjoittaa, että Jumalan olemassaolo on ilmeistä. Se on ”maailman luomisesta asti” nähtävissä (Room.1:19-20).
Kaikki eläinkunnan erilaiset rakennetyypit (bauplan) ilmestyvät myös ”540 miljoonaa vuotta sitten” samanaikaisesti ja kasvien arvellaan aiheuttaneen tämän, sillä ne olisivat muokanneet ympäristön sopivaksi tälle evoluution ”Big Bangille”. Nämä tosiasialliset havainnot ovat ennustettavissa sekä luomisnäkökulmasta että vedenpaisumuksesta, sillä fossiileista merieläimiä on 95%, kasveja 4,5% ja selkärankaisia vain 0,01%. http://www.nature.com/news/2003/031001/full/news030929-4.html
Valistuneimmat evolutionistit eivät enää nykyään käytäkään fossiileja evoluution todisteina
Sillä ne sopivat silmiinpistävän hyvin alussa tapahtuneeseen luomiseen ja myöhemmin sitä seuranneeseen vedenpaisumukseen. Edesmennyt Stephen Jay Gould esitti teorian hyppäyksellisestä evoluutiosta, koska fossiiliset välimuodot puuttuvat. Evolutionisteilla ei myöskään ole uskottavaa selitystä ”eläville fossiileille”.
Toinen suosittu viisastelun aihe on kysymys; miten Jumala loi?
Pakanauskonnoissa maailman alku on tyypillisesti jokin merkillinen tarina tai se ilmestyy jonkinlaisesta alkukaaoksesta. Moderni ”tieteellinen” versio tästä on ”tyhjästä nyhjäisty” alkuräjähdys ja kehittyminen sen ja alkuliemen kaoottisesta aine- ja energiasekamelskasta.
Jumala on järjestyksen, ei kaaoksen jumala. Miten Hän loi, selviää lukemalla sekä luomiskertomus että Johanneksen evankeliumin 1. luku. Kaikkivaltias luo Sanallaan! Nykyään voimme kirjaimellisesti lukea Hänen puhumaansa luomakunnan tekstiä perimän DNA:sta. Voimme ihailla hänen tavatonta taitoaan tiedon tiivistämisessä! Yhtä ja samaa koodikirjainta voidaan käyttää jopa 10-12 eri tarkoitukseen riippuen siitä, mistä koodin symbolista lukeminen aloitetaan ja kumpaan suuntaan tätä kaksikerroksista tiedon ”vetoketjua” kulloinkin avataan ja luetaan. Jokainen ymmärtää helposti, että sattumanvaraiset kopiointivirheet eivät ”paranna” tällaista tiedostoa tai rakenna siihen aivan uusia tietokokonaisuuksia. Geenien kahdentumiset eivät myöskään tuo mitään täysin uutta tietoa. Juutalaisen tohtori Lee Spetnerin uutuuskirja ”The Evolution Revolution: Why Thinking People are Rethinking Evolution”, kertoo miksi.
Jokaisessa solussasi on 100 hyllymetriä näitä ”tietokirjoja”. Tällaista tietoa ei synny tyhjästä eikä kopiointivirheiden avulla, vaan tietolähde tarvitaan aina.
Entä miten nämä ”Jumalan ohjaamaan evoluutioon” uskovat arvelevat Jumalan myöhemmin luovan uudet taivaat ja uuden maan?
”Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne.” (Jes.66:22). Mahtaako tähänkin Kaikkivaltiaalta kulua 13,82 miljardia vuotta, kuten olisi kulunut ”Jumalan ohjaamassa evoluutiossa”: Ensin 10 miljardia vuotta kosmista autiutta ja elottomuutta ja sitten 3,8199 miljardia vuotta harjoituskappaleiden tappamista kunnes DNA –mutaatiolotto viimein pyöräyttää luonnonvalinnalle siivosyntisen apinaihmisen, jonka Jumala nimittää Aadamiksi.
Geenitutkimus osoittaa, että kaikilla ihmisillä on ollut yhteinen äiti ja isä
Heidän perimässään ei alun perin ollut haitallisia mutaatioita eikä Aadamin ja Eevan lasten avioliitoille ollut esteitä. Syntiinlankeemuksessa alkanut, perimää vahingoittavien mutaatioiden nykyinen määrä vahvistaa, että ongelma todella sai alkunsa Eedenin puutarhan tapahtumista. Aikataulun suuruusluokka sopii. Jos toisaalta olisimme olleet täällä evolutionistien väittämät 0,1 miljoonaa vuotta, ihmissuku olisi ehtinyt kuolla sukupuuttoon, mutaatioista johtuen, jo 10 kertaa.
Geenit eivät kerro evoluutiosta vaan luomisesta ja lankeemuksesta.