Kirjoittanut
Kirjoittaja on eksynyt uskonnon ja politiikan hämärille rajaseuduille.Hyvää Suomen 100-vuotisjuhlavuotta! Nyt se sitten on alkamassa, vaikka maailman piti kai jo loppua.
Mutta millaisessa Suomessa haluaisit viettää maamme itsenäisyyden 200-vuotisjuhlavuotta?
Ystävän kysymys pysäytti. Siis mikä on sinun aikajänteesi?
Se, mitä uskot tulevaisuudesta vaikuttaa valintoihisi tänään. Näin ainakin joskus. Useimmat valintamme ovat varsin tunnelähtöisiä, eivätkä suinkaan niin järkiperäisiä. Luulen, että moni meistä hieman ”ajelehtii” läpi elämänsä merkittävät valinnat, sen sijaan että toimisi kovin rationaalisesti tai – rukoilisi. Mitä isompi päätös, sen suurempaa roolia tunteet näyttelevät, oli sitten kyse puolison valinnasta tai ydinvoimalan rakentamisesta. Tällaisia me olemme.
Kuitenkin se, mitä ajattelemme ja totena pidämme, vaikuttaa alitajuisestikin siihen ”perusasenteeseen”, mikä meillä on elämää kohtaan. Tunnistan tämän itsessäni. Ajatukset ja asenteet voivat rohkaista ja inspiroida tai masentaa ja painaa pään kumaraan.
Mitä sinä uskot tulevaisuudesta? Vai oletko ulkoistanut koko asian ajattelemisen ”jollekulle toiselle”?
Tai onko sinullakin kuningas Hiskian itsekäs ja lyhytnäköinen asenne? ”hyvä… onpahan rauha ja turvallisuus minun päivinäni...” (Jes. 39:8)
Olen kuullut lukuisten menneiden sukupolvien kristityistä, jotka eivät opiskelleet ammattia tai lykkäsivät perheen perustamista, koska uskoivat tämän maailmanajan pikaiseen päättymiseen ja/tai siihen, että aivan ovella on ns. ”lopun ajat” ja/tai Jeesus pian palaa.
Tähän ”lopunajan halvaukseen” liittyy kohtalonusko, eli fatalismi, siis se ajatus, että me emme voi mitenkään vaikuttaa omaan, saati sitten laajempien yhteisöjen tai ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ajatus on luonnollisesti itsensä toteuttava.
On aika traagista, jos kristityt jättävät viljelemisen ja varjelemisen muille, koska “tämä kaikki palaa kuitenkin”.
Minä en näe tulevaisuuteen, enkä nyt tässä arvioi ajan merkkejä, jotka ovat kieltämättä intensiivisiä. Tässä vain ihan toinen näkökulma. Ehkä se harvinaisempi.
– Jos haluat menestyä, tulla ammattilaiseksi tai tavoitella johtavaa asemaa jollain alalla, harrastuksessa, tai esimerkiksi tieteessä, 20 vuoden keskittyminen yhteen asiaan on hyvä lähtökohta.
– Perheen perustaminen ja lapsen kasvattaminen aikuiseksi on joka tapauksessa ainakin 20 vuoden ”projekti”.
– Jos haluat perustaa yrityksen, joka kasvaa ja menestyy, se on varmasti vuosien työ.
– Ja jos istutat hedelmäpuun, kunnon satoa saat odottaa ainakin sen pari vuosikymmentä.
Jos siis ylipäänsä elämässä jotain merkittävää hedelmää (elämäntyötä) tavoittelet, kahtakymmentä vuotta lyhyempi aikajänne on hötkyilyä! Metsänhoitajana tiedän, että monien ekologisten prosessien tasolla merkityksellinen aikajänne voi tarkoittaa sataa tai kahtasataa vuotta, jopa vuosituhansia.
Maailman yhteiskunnalliset, ympäristölliset, hengelliset ym. haasteet ovat niin valtavia, että tulevaisuudenuskoisia ammattilaisia todella tarvitaan. Olisi mahtavaa kääriä hihat ja edes yrittää tehdä jotain! Ajatteletko sinä sitä, millaisessa maailmassa lastenlapset elävät? Entä mitä jos itse eläisit lähes 100-vuotiaaksi, mitä nykyään pidetään lääketieteellisesti monien kohdalla mahdollisena? Ja kuinka monella kristillisellä järjestöllä tai seurakunnalla on suunnitelmia vuoteen 2050?
Lopuksi. Teinpä hiljattain omasta ystäväpiiristäni puhuttelevan havainnon. Lähes kaikkia tuntemiani oman ikäpolveni (suomalais)perheitä, joissa on kolme lasta tai enemmän, yhdistää mielenkiintoinen seikka: he ovat joko itse lähetystyössä, tai muuten lähetystyöhenkisiä ja elävät rohkeasti, jotkut jopa ”uskonvaraisesti”. Positiivinen uskon asenne hengellisessä elämässä heijastuu hedelmänä myös muilla elämänalueilla.
Kyse on siis uskosta ja ennen kaikkea toivosta.
Se, joka tarjoaa toivoa, väistämättä myös johtaa.
Onko sinulla toivoa? Mihin se perustuu? Meidän piti olla toivon ihmisiä. (Jer. 29:4-7; 1. Piet. 3:15)
Rakas ystävä. Jos näin joulunpyhinä koet, että sinulla ei ole toivoa, niin nouse, lähde liikkeelle ja etsi ihmisiä. Mene vaikka johonkin seurakuntaan, tai missä vain on elämää ja positiivisia ihmisiä.
Menovinkkejä juhlavuodelle löydät esim. täältä: www.suomalainenusko.fi/tapahtuu
