Miten selviytymisharha johtaa menestysuskontoon?

Hei nuori / nuori aikuinen: jos haluat kertoa oman kokemuksesi, kysymyksesi tai aiheideasi, voit kirjoittaa minulle luottamuksella painamalla tästä. Siteeraan sinua vain nimettömästi ja luvallasi.

Tiedätkö tarinoita tai todistuksia ihmisistä, jotka sanovat uskoneensa jollain tavalla tai tehneensä sopivia tekoja, kuten rukoilleet, antaneet rahaa kolehtiin tai luottaneet sisäisesti Jumalaan, ja sen seurauksena saaneet parantumisen, taloudellista menestystä, puolison tai muita kivoja asioita?

Entä oletko katsellut, miten seurakunnan edessä käy ihmisiä kertomassa ihmeellisiä todistuksia menestymisestä ja parantumisesta, ja miettinyt, mikä sinussa on vikana, kun näin monille muille tapahtuu ihmeellisiä asioita?

Esimerkiksi jotain tämän suuntaista:

”hän alkoi puhumaan siitä kuinka on aina maksanut kymmenykset, eikä koskaan hältä oo mitään puuttunut ja näiden maksujen ansiosta hän ei koskaan oo mitään sairastanut.”

Kymmenysten tilalle voit vaihtaa minkä tahansa uskonnollisesti hyvän teon, ja Jumalan antaman siunauksen tilalle mitä vain parantumisesta puolisoon ja rahasta uuteen työpaikkaan.

Tällainen ajattelu kuvaa menestysuskonnollisuutta, ja se iskee suoraan syvimpiin kaipuisiimme ja pelkoihimme. Tässä tekstissä tutustumme siihen, miten selviytymisharhaksi kutsuttu kognitiivinen vinouma voi aiheuttaa kokemuksen siitä, että menestysuskonnollisuus todella toimii.

Samalla pohdimme, millaisia yleisiä piirteitä menestysuskonnollisuudella on ja miksi meidän ei kannata perustaa käsityksiämme menestymisestä pelkästään kuulemiemme todistusten varaan. Lisäksi otamme haltuun muutamia aiheemme ymmärtämiselle välttämättömiä termejä, joilla voit hämmästyttää kaverisi kahvipöydässä. Tervetuloa mukaan!

Mitä on menestysuskonnollisuus?

Kun puhun menestysuskonnollisuudesta, tarkoitan kahta asiaa:

Organisoitunutta menestysuskonnollisuutta eli menestysteologiaa, jossa on jonkinlainen oppijärjestelmä, jota toteutetaan järjestön tai seurakunnan toimesta. Tällaisia toimijoita Suomesta löytyy, mutta ei kovin runsaasti.
Tavallisten kristittyjen ajattelussa ilmeneviä menestysuskomuksia. Tällaisissa uskomuksissa on menestysteologisia piirteitä ilman, että kyseessä on systemaattinen opillinen rakennelma.

Menestysteologiassa ydinajatuksena on ihmisen merkittävä tai täysi toimijuus suhteessa maallisen menestyksen saavuttamiseen. Kyse on opista, jonka mukaan tietyistä uskonnollisista teoista, kuten vahvasta uskomisesta, rukoilemisesta, Jumalan palvelemisesta ja muista hyvistä asioista seuraa säännönmukaisesti maallista terveyttä, menestystä, vaurautta ja muita ihmisen tyypillisesti toivomia asioita Jumalan välityksellä.

Toisin sanoen, tässä katsomuksessa Jumalan siunaus näkyy maallisena menestyksenä, ja on seurausta siitä, että elämme hyvää uskovan elämää. Aiheesta kannattaa lukea esimerkiksi Lausannen liikkeen julistus menestysteologiasta. Myös Wikipedian artikkeli menestysteologiasta on kiinnostavaa luettavaa, jos aihe kiinnostaa.

Epäsuorat menestysväitteet

Sekä menestysteologia että arkiset menestysuskomukset löytävät helposti tiensä kielenkäyttöön. Voimme havaita sekä suoria syy-seurausväitteitä Jumalan välityksellä saatavasta menestyksestä, että epäsuoria väitteitä. Ero voi olla esimerkiksi tällainen:

Suora väite: ”Jumala parantaa sinut, kun elät tai uskot näin tai noin”
Epäsuora väite: ”Haluatko parantua ja elää onnellista elämää? Tule tänne tilaisuuteen, niin rukoilemme puolestasi!”

Erityisesti haluan kiinnittää huomiosi kohtaan 2. Saatamme helposti kertoa vaikkapa tarinoita, joissa mainitsemme kaksi asiaa samassa yhteydessä siten, että kuulija joko väistämättä tulkitsee B:n seuraavan A:sta, tai vähintäänkin ymmärtää, että todennäköisyys B:n ilmenemiselle nousee merkittävästi, jos A toteutetaan. Tämä on klassinen esimerkki siitä, ettei syy-yhteyttä ja asioiden ilmenemistä yhdessä pidä sekoittaa toisiinsa.

Miten esimerkiksi tulkitsisit ylläkuvattujen kategorioiden valossa seuraavia, eräitä kristillisiä opetuksia mainostavia tekstejä?

”Parantumisen työ on jo ristillä tehty valmiiksi. Meidän tulee vain ottaa se uskossa vastaan”
”Pastorit **** ja **** puhuvat yliluonnollisesta, taivaallisesta terveydestä ja parantumisesta. Jumalan lupausten vastaanottamiseen on tärkeä ymmärtää, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta, jotta voit ottaa Sanan voiman vastaan.”
”Terveys ja parantuminen ovat tärkeitä aiheita jokaiselle ihmiselle. Pastorit **** ja **** muistuttavat, että meillä on lääke Jumalan Sanassa – ja Jumalan Sanan mukaan voimme vaeltaa jumalallisessa terveydessä. Anna Sanan ja saarnan vaikuttaa elämässäsi niin, että voit vaeltaa jumalallisessa terveydessä kaikilla elämäsi osa-alueilla.”

Kaksi pilaria

Kaikki ylläkuvatut ilmiöt lepäävät pitkälti kahden pilarin varassa:

Ihmiset kertovat yksityisesti tai julkisesti tarinoita eli todistuksia terveydellisistä, taloudellisista tai sosiaalisista siunauksista.
Nämä tarinat kytketään joko implisiittisesti (”annetaan ymmärtää”) tai eksplisiittisesti (”suoraan”) siihen, millaisia uskonnollisia toimintoja (rukous, uskominen, raamatunluku, rahan lahjoittaminen…) on tehty: toisin sanoen muodostetaan käsitys syy-seuraussuhteesta.

Ilmiö ei ole leimallisesti kristillinen. Vastaavalla tavalla ihmisille voidaan suositella uusinta detox-dieettiä, verkostomarkkinointia, pyramidihuijausta, energiahoitoa, uususkontoa tai New Agea. Ihmeelliset todistukset saattavat meissä helposti liikkeelle monenlaisia ajatuksia. Onko vihdoinkin löydetty viisasten kivi, get-rich-quick -skeema tai siunausten avain, joka ratkaisee ongelmamme?

Mikä on selviytymisharha?

Tee käsistäsi tötterö ja aseta se toista silmääsi vasten, sulkien samalla toisen silmäsi. Näytät hassulta, mutta älä anna sen häiritä. Sen jälkeen katso kohti maata tai lattiaa ja koeta tehdä johtopäätöksiä siitä, miltä todellisuus näyttää tötterön näkökentän ulkopuolella.

Onnittelut! Olet juuri havainnollistanut kognitiivisiin vinoumiin kuuluvaa valikoitumisharhojen kategoriaa. Yrität yleistää johtopäätöksiä tiedosta, joka on erittäin valikoitunutta. Selviytymisharha, johon kohta tutustumme, kuuluu valikoitumisharhojen joukkoon.

Tärkeimmät termit

Selviytymisharhan ymmärtämiseksi tarvitsemme seuraavia termejä:

Kognitiiviset vinoumat ovat sinuun, minuun ja kaikkiin ihmisiin vaikuttavia ajattelun heikkouksia, jotka saattavat meidät muodostamaan todellisuuden ja logiikan vastaisia käsityksiä totuudesta. Kukaan ei ole niille immuuni: kyse on perustavalla tavalla ihmisen puutteellisesta kyvystä ymmärtää ja tulkita todellisuutta.
Populaatio tarkoittaa joukkoa ihmisiä tai asioita, joihin tai joita koskien haluamme tehdä yleistyksen. Kristitty ihminen voisi olla esimerkiksi kiinnostunut asettamaan populaatioksi kristityt, jos hän haluaa miettiä, miten Jumala toimii kristittyjen suhteen heidän elämässään.
Otanta tarkoittaa populaatiosta valikoituvaa tai valikoitua osaa, jota tarkastellaan yleistyksen tekemiseksi. Jos vaikkapa yrittäisit tehdä johtopäätöksiä Jumalan toiminnasta, otantasi saattaisi sisältää itsesi, lähimmät kaverisi ja joitakin seurakuntasi jäseniä. Ainakin niitä, jotka ovat kertoneet mieleenpainuvia todistuksia.
Hypoteesi tarkoittaa ilmiölle esitettävää selitystä tai toimintamekanismia, joka voi osoittautua oikeaksi tai vääräksi. Sinulla voi olla vaikkapa hypoteesi siitä, että ihminen paranee sairaudesta, jos hän uskoo kokosydämisesti Jeesukseen. Tätä hypoteesia voidaan testata kokeilemalla, mitä tapahtuu, kun otanta eli tarkasteltava joukko ihmisiä turvaa Jeesukseen.

Noin, selvisimme termisulkeisista! Nyt siirrymme toisen maailmansodan taivaalle ja katsomme, miten pärjäisit lentokoneinsinöörinä.

Kokeile itse!

Lähestymme aihetta ensin sotahistoriallisen esimerkin kautta.

Olet päättämässä pommikoneiden panssaroinnista. Sinulle tuodaan joukko lennoilta palanneita pommikoneita, ja piirrät paperille koneissa olevat ilmatorjuntatulen osumakohdat. Piirroksesi näyttää seuraavanlaiselta. Kokeile katsoa sitä ja tee päätös, mihin kohtiin konetta lisäisit panssarointia?

Älä jatka lukemista ennen, kuin olet päättänyt.

Saitko päätettyä?

Toivottavasti valitsit lisätä panssaria kohtiin, joissa ei ollut osumakohtia.

Esimerkki pohjautuu unkarilaisen matemaatikon Abraham Waldin toisen maailmansodan aikana tekemään työhön. Hän korosti muun muassa sitä, että pommituslennoilta palaavat koneet edustavat selviytynyttä osaa otannasta, joka meillä pitäisi olla, jos haluamme tehdä populaatioon yleistettäviä johtopäätöksiä. Jos konetta ammutaan muualle kuin niihin kohtiin, joissa palanneiden koneiden osumajäljet ovat, kone ei selviä ja näin valikoituu automaattisesti pois otannasta. Voit lukea tarinasta lisää tästä linkistä.

Kiteytettynä selviytymisharha tarkoittaa siis yleistävien johtopäätösten tekemistä otannasta, joka selviytynyt jostakin karsinnasta.

Inhimillisyyden vaikutus

Selviytymisharhaan lankeaminen on sitä todennäköisempää, mitä korkeampi motivaatio ihmisellä on tehdä johtopäätöksiä valikoituneesta otannasta. Mitä enemmän kaipaat jotain, pelkäät jotain, uskot jotain tai toivot jotain, sitä alttiimpi olet selviytymisharhalle.

Pahimmassa tapauksessa koet tekeväsi syntiä, jos et suostu tekemään johtopäätöksiä valikoituneen otannan perusteella. Sellainenhan olisi epäuskoa, ja sitähän me emme halua.

Tavallisessa puheessa uskonnollinen selviytymisharha ja sen puolustelu voi kuulostaa esimerkiksi tältä:

Tämä uskonnollinen yhteisö tai teko on auttanut monia, joten sen täytyy olla toimiva. Olenhan kuullut useita todistuksia.
Tärkeintä on, että ihmiset saavat apua: jos se tuntuu toimivan minulla, se tarkoittaa, että Jumala toimii niin.
Raamatussakin Jumala siunasi ihmistä X näin ja näin sen jälkeen, kun hän oli tehnyt noin ja noin. Siispä Jumala toimii näin yleisesti ihmisten kanssa.

Selviytymisharha käytännössä

Oletetaan, että menestysteologiaa saarnaavan uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistuu 1000 yksilöä tiettynä havainnointiaikana. Katsotaan, mitä sitten alkaa tapahtua:

Alkuvalikoituminen

200 yksilöä jää pois, koska heitä ei kiinnosta yhteisön kulttuuri. Tässä vaiheessa kyse on valikoitumisesta ennen kaikkea temperamentin ja persoonallisuudenpiirteiden mukaan: yhteisöstä jäävät pois sellaisia piirteitä kantavat ihmiset, jotka eivät koe oloaan mukavaksi yhteisön kulttuurissa. Tästä aiheesta on olemassa kiinnostavaa tutkimusta esimerkiksi Leslie J. Francisilta Englannista.
300 yksilöä käy muutaman kerran, mutta jää pois, koska kokee yhteisön arvot, uskomukset, todellisuuskäsitykset ja toimintatavat epäterveiksi tai eettisesti ongelmallisiksi. Kyse on siis valikoitumisesta etiikan ja siinä yhteydessä ajattelumallien mukaan.

Tässä vaiheessa 1000 henkilön joukkomme on kutistunut puoleen, kun jäljellä ovat ihmiset, jotka:

Eivät koe toiminnassa eettistä ongelmaa (syystä tai toisesta)
Kokevat toiminnan olevan enemmän tai vähemmän sopusoinnussa heidän persoonallisuudenpiirteidensä ja temperamenttinsa kanssa

Mikäli emme tunnista tätä, olemme langenneet valikoitumisharhaan yleisellä tasolla. Varsinainen selviytymisharha alkaa olla ovella, kun jäljelle jäävät 500 ihmistä yrittävät soveltaa uskonnollisen yhteisön oppeja omaan elämäänsä.

Base rate

Tässä vaiheessa otamme viimeisen uuden termin, jota tarvitsemme: base rate. Se tarkoittaa tietyn ilmiön esiintyvyyttä tarkasteltavassa populaatiossa. Lähes kaikille poikkeuksellisillekin ilmiöille — kuolleista heräämistä lukuun ottamatta, sille lienee syynsä, miksi ylösnousemuksen merkitystä korostetaan Raamatussa — voidaan teoriassa laskea base rate.

Parantumiset, taloudelliset onnistumiset, puolison löytäminen, henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen sekä hengelliset kokemukset ovat ilmiöitä, joille on olemassa — teoriassa — base rate. Niitä siis tapahtuu joka tapauksessa, ilmiöiden määrän vaihdellessa esimerkiksi toiminnan psykologisten vaikutusten mukaan.

Siksi myös käytännössä minkä tahansa uskonnollisen ajattelun piirissä esiintyy onnistumistarinoita.

Onnistumistarinat ovat looginen väistämättömyys. Voisimme aivan hyvin ottaa Suomen väestöstä 1000 henkilön satunnaisotannan ja ohjeistaa nämä henkilöt päivittäin rukoilemaan ja ylistämään Krishnaa ja elämään Hare Krishna -liikkeen elämänohjeiden mukaisesti.

Kun tätä koetta jatkettaisiin vaikkapa vuoden ajan, saisimme takuuvarmasti monia hienoja todistustarinoita ihmisiltä, joiden mielestä Krishna on vastannut heidän rukouksiinsa ja muuttanut heidän elämänsä. Sama pätisi vaikkapa elämäntaitovalmennukseen. Kun meillä on tietty määrä ihmisiä, on todennäköisyyksien mukaista, että havainnointiaikana osalla ihmisistä tapahtuu elämässään hyviä, toisilla huonoja asioita. Tämä on matemaattinen väistämättömyys.

Motivoinnin ja plasebon eli lumevaikutuksen vaikutus tuloksiin on myös tosiasia. Totta kai keskimäärin ihminen, joka vahvasti uskoo menestymiseensä ja toimii ikään kuin menestys olisi jo varmistettu, menestyy todennäköisemmin kuin ihminen, joka sulkeutuu pessimismiinsä ja odottaa tulevaisuudelta vain huonoja asioita.

Hävinneet ihmiset

Palataan kuvitteelliseen menestysyhteisöömme. Sen toiminnassa on tässä vaiheessa ajatusleikkiä jäljellä 500 ihmistä, jotka uskovat saavuttavansa sopivalla uskonnollisella toiminnalla itselleen maallista menestystä. Todennäköisyyksien puitteissa olisi hyvinkin odotettavaa, että tapahtuisi esimerkiksi näin:

100 yksilöä saavuttaa taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista menestystä elämässään havainnointiaikana, koska se on base raten aiheuttama ja plaseboefektin tukema väistämättömyys. Tämä kokemus vahvistaa heidän näkökulmastaan hypoteesin siitä, että yhteisön toiminnan kautta he saavuttavat haluamiaan asioita. Toisaalta hypoteesi ohjaa heitä tulkitsemaan tapahtumia parhain päin, koska ihmisellä on vahva motivaatio vahvistaa oma hypoteesinsa. Tätä kutsutaan kognitiotieteessä vahvistusharhaksi.
100 henkilöä pyrkii elämään yhteisön oppien mukaan, mutta ei saavuta haluamaansa muutosta. Tämä kokemus vahvistaa heidän näkökulmastaan hypoteesin siitä, että he eivät vain tehneet oikeita asioita tarpeeksi hyvin, ja siksi he eivät menestyneet.
300 yksilöä pettyy — englannin termi disillusionment kuvaa tätä hyvin — ja jää pois toiminnasta.

400 henkilöä ei siis selviytynyt koitoksesta. Heistä 300 on todennäköisesti pysyvästi tarkastelumme ulottumattomissa. 100 puolestaan todennäköisesti eivät tuo itseään esille häpeän vuoksi. Kukapa haluaisi todistaa, että yritin ja epäonnistuin, en vain uskonut tarpeeksi ja elänyt tarpeeksi Jumalaa miellyttäen.

Loppupeli

Alkuperäisestä 1000 hengen otannasta on nyt jäljellä 100 henkilöä, joilla menee omasta mielestään jollain tavalla paremmin. Heidän joukostaan todistuksia kertovat eteenpäin ne, joiden kohdalla muutos on suurin. He ovat niitä, joista sinä kuulet.

Sen sijaan et näe etkä löydä niitä, jotka eivät selviytyneet. Heitä ei ole sinulle olemassa, eivätkä he liiemmin puhu. Vaikka he yrittäisivätkin puhua, he todennäköisesti törmäisivät pian ylitsepääsemättömään seinään. Esimerkiksi tällaisiin vastauksiin:

”Kaikkea emme voi tietää, mutta ovathan monet muut saaneet avun”
”Jatka vaan rukoilemista, kyllä Jumala vastaa”
”Sinun pitää vain antautua enemmän Jeesukselle”
”Älä epäile, epäuskosi estää ihmeen tapahtumisen”
”Jos et usko parantuneesi, saatana tuo sairauden sinulle takaisin”
”Et mennyt todistamaan parantumisestasi, joten saatana toi sinulle sairauden takaisin”
”Älä julista epäonnistumista yllesi. Se mitä sanoillasi julistat, tapahtuu”
”Okei, mutta minulle/kaverilleni tämä ainakin toimi”

Kuten huomaamme, mitä tahansa tapahtuu tai ei tapahdu, se vahvistaa menestysuskonnollisuuden perusajatuksen: Jumalan maailma on reilu, ja uskova ihminen saa sen, minkä ansaitsee. Näin ollen myös erittäin fiksujen, sydämellisten, ajattelevien, hyvää tarkoittavien ja rakastavien ihmisten maailmankuva voi sisältää myös tällaisia tulokulmia: (lihavoinnit omiani)

”Kaikki epävarmuus, itsekriittisyys, itseviha, riittämättömyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja valheet saa väistyä kun antaudumme totuudelle, joka on nimeltään Jeesus.”

”Ne, ketkä pyhittävät elämänsä Jumalalle, ovat rakkauden lain alla ja heillä on hyvä olla ja he ovat onnellisia ja yltäkylläisiä vaikka haasteet, myrskyt ja tappiot kohtaisivatkin elämän matkalla.”

Käytännössä ylläoleva perusajatus voi näyttää sitten tältä:

”Ihmiset ei ymmärrä, miksi koen ahdistusta, kun ’onhan sulla jumala, hän kyllå hoitaa kaiken. Jätä huolesi jumalalle ja rauhotu’ – voi jestas. Tekisin sen jos se olisi tahdosta kiinni. Kyseessä on neurologinen oire, eikä mikää suoralla tahdolla hallittava asia.”

Tai äärimmilleen vietynä tältä:

”Mun esikoisella oli koliikki ja refluksi. Päädyin muutaman mutkan kautta ystävän ystävän ystävän luokse kun hän ja ystävänsä halusivat rukoilla mun kipeän vauvani ja oman jaksamiseni puolesta. Sainkin kuulla kuinka lapseni oli varmastikin siksi kipeä kun oli avioliiton ulkopuolella syntynyt. Että jos tekisin Jumalan tahdon mukaan ja olisin ihmisen kanssa, joka kohteli mua kaltoin niin lapseni ei tarvitsisi kärsiä.”

Selviytymisharha on välttämätön, jotta tämä kristillinen versio reilun maailman hypoteesista pysyy pystyssä. Menestysuskonnollisuudessa ei siis ole mitään erityisen kristillistä. Se on psykologinen ilmiö, jota esiintyy kaikkialla, missä ihmisiäkin on.

Muita esimerkkejä selviytymisharhasta

Startupit ja menestyneet liikemiehet: On tyypillistä yrittää tutkia bisnesmaailmassa menestyneitä tahoja sen selvittämiseksi, miten minäkin voisin menestyä. Mikä yhdistää niitä, jotka ovat menestyneet? Ongelma on, että maailmanlaajuisesti startuppeja ja yksityisyrittäjiä on miljoonia. Uusia startuppeja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Miten paljon tahansa yritätkin, et tule löytämään juuri mitään tietoa niistä miljoonista, jotka ovat yrittäneet ja epäonnistuneet. Sinulla on tietoa vain murto-osasta, jotka ovat onnistuneet.
Instagram-kateus: Selaat Instagramin feediä ja ahdistut siitä, miten ”kaikilla muilla” on niin kiva ja kaunis elämä. Tosiasiassa näet vain pienen osan niistä ”kaikista muista” joilla oletettavasti on niin loistava elämä; loput ovat jo karsiutuneet pois. Ja heistäkin joita näet, näet tosiasiassa heidän itsensä valikoimat kuvat. Lopputulos: et oikeastaan tiedä yhtään mitään, mutta paha mieli sinulle tulee siitä huolimatta.
Huippu-urheilu: Saatat lukea haastattelun siitä, miten huippu-urheilija tai minkä tahansa muun alan valioyksilö kertoo, miten hän saavutti asemansa ”uskomalla itseensä” ja ”tekemällä ahkerasti töitä”. Lankeaisit selviytymisharhaan jos päättelisit tästä, että olisi mitenkään todennäköistä, että sinustakin tulisi jotain vastaavalla tavalla suurta: tällöin et ottaisi huomioon niitä satoja ja satoja urheilijoita, muusikkoja tai mitä tahansa, jotka ovat yrittäneet, epäonnistuneet ja karsiutuneet pois, ja joiden olemassaolosta et siksi tiedä mitään.

”On hyvin vaikeaa sanoa, mikä strategia johtaa menestykseeen, kun voittajat muistetaan ja häviäjät unohdetaan.”
– James Clear

Kysymyksiä ja vastauksia

Eikö millään, mitä teemme, ole siis vaikutusta siihen, mitä hyvää saamme?

On, todellakin on!

Psykologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta voimme tarkastella asiaa siten, että on olemassa tapoja elää ja toimia, joilla populaatiotasolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, ihmissuhteiden toimivuuteen ja elämässä menestymiseen. Nämä ovat asioita, jotka ovat suorassa syy-seuraussuhteessa lopputulokseen tietyn todennäköisyyden välittämänä.

Kristinuskon näkökulmasta puolestaan uskomme, että Jumala haluaa meille hyvää. Kun rukoilemme, uskomme todella, että Jumala voi vastata rukouksiimme.

Kuitenkin, jos jotain hyvää tapahtuu, tunnustamme, ettemme voi tietää, oliko hyvä asia syy-yhteydessä rukoukseemme tai hyvään uskonnolliseen tekoomme. Emme yleensä voi myöskään tietää paljonkaan siitä, oliko tapahtunut hyvä asia luonnollisten prosessien vai yliluonnollisen väliintulon seurausta. Otamme kaiken hyvän vastaan armona, kiitollisina siitä, että kaikki hyvä on lopultakin Jumalan lahjaa.

Ovatko selviytymisharhaan lankeavat ihmiset tyhmiä?

Ei, selviytymisharhan tai muiden kognitiivisten vinoumien tuottamat uskonnolliset käsitykset eivät tarkoita, että ihminen olisi tyhmä. Kukaan meistä ei ole immuuni kognitiivisille vinoumille.

Paras lääke kognitiivisiin vinoumiin on järjestelmällinen opiskelu, pohdittavaan ilmiöön liittyvään tutkimukseen perehtyminen ja maailmankuvan muodostaminen oman seurakunnan ohjauksessa — ei siis yksilösuorituksena.

Tekeekö menestysuskonnollisuus ihmisestä jotenkin muita huonomman?

Ei. Käsittelen tätä aihetta myöhemmin toisessa kirjoituksessa, mutta lyhyesti:

Jokaisella meistä on käsityksiä, jotka voivat johtaa meidät kohtelemaan lähimmäisiämme ongelmallisella tavalla.
Ihmiset tarkoittavat omasta näkökulmastaan usein hyvää. Siksi ongelmallisten käsitysten ohessa ihmisillä on usein myös erittäin hyviä arvoja ja toimintatapoja. Emme voi arvioida ihmistä vain yhden ominaisuuden näkökulmasta.
Ihmiset eivät välttämättä muodosta käsityksistään loogista kokonaisuutta. Se, että joku sanoo jotain, ei tarkoita, että hän todella, systemaattisesti ja syvästi uskoisi niin.

Onko todistamisessa nyt siis jotain pahaa?

Ei, todistamisessa itsessään ei ole mitään ongelmaa. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten kuulija todistuksen ymmärtää.

Voiko esimerkiksi syntyä sellainen väärinkäsitys, että tarkoittaisit, että sinulle tapahtunut hyvä asia oli Jumalan antama palkinto siitä, että teit sopivia uskonnollisia tekoja tai uskoit tietyllä tavalla? Entä miten voisit sanoittaa todistuksesi niin, etteivät samalla tavoin Jumalaa avuksi huutaneet, mutta vaille siunauksia jääneet ihmiset koe puhettasi alaspainavaksi?

Tarkoitatko tuolla base rate -jutulla, että kristinuskossa ei tapahdu sen enempää ihmeitä kuin muissakaan uskonnoissa?

En tarkoita. Henkilökohtaisen vakaumukseni vuoksi uskon aivan päinvastoin, mutta tässä tekstissä en ota siihen asiaan kantaa.

Tarkoittaako selviytymisharha sitä, ettei ihmeitä ja yliluonnollisia siunauksia oikeasti tapahdu?

Ei, selviytymisharhan olemassaolosta ei voi päätellä, etteikö Jumala tekisi aitoja ihmeitä ja väliintuloja ihmisten elämään. Siitä, että ihmeet ovat harvinaisia, ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, ettei ihmeitä tapahtuisi ollenkaan.

On kristillisen perinteen mukaista uskoa, että Jumalalla on valta halutessaan tehdä poikkeuksia normaaliin ja antaa meille ihmeellisiä lahjoja — mutta armosta, ei tekojemme perusteella.

Entä jos minua pelottaa, että näiden asioiden miettiminen on epäuskoa ja menetän siksi siunauksia?

Et ole huonompi uskova siksi, että haluat uskosi olevan sopusoinnussa todellisuuden ja totuuden kanssa. Uudessa Testamentissa ensimmäinen menestysuskomuksista varoittanut oli Jeesus itse. Voit lukea aiheesta Raamatusta, esimerkiksi Luuk. 13:1-4. Myös sille on syynsä, miksi Jobin kirja löytyy Raamatusta. Rohkaisen tutustumaan!

Siis eihän se nyt ole menestysteologiaa, että kun elät fiksusti niin hyviä asioita tapahtuu?

Menestysuskonnollisuudessa uskotaan menestystä tuottavaan syy-seuraussuhteeseen, jossa Jumala toimii välittäjänä. Seuraavat syy-seurausväitteet eivät siis ole menestysuskonnollisuutta:

Jos haluat parantaa hapenottokykyäsi, lopeta kehosi pilaaminen tupakoinnilla
Saat todennäköisemmin ystäviä, jos menet vaikkapa seurakuntaan sen sijaan, että istut yksin kotona
Opit tuntemaan paremmin Jumalan tahtoa, jos luet enemmän Raamattua ja rukoilet
Todennäköisesti voit henkisesti paremmin, jos pystyt vähentämään murehtimista asioista, joille et voi mitään

Tupakoinnin lopettamisen vaikutukset ovat biologisia. Seurakunnassa käymisen vaikutukset sosiologisia. Raamatun lukemisen vaikutukset muun muassa epistemologisia eli tiedollisia. Murehtimisen lopettamisen vaikutukset ovat puolestaan kognitiivisia. Ne eivät ole palkintoja, ne ovat suoria seurauksia.

Sen sijaan menestysuskonnollisuudessa on kyse siitä, että siunaus ei suoraan seuraa vaikkapa rukouksesta. Käden laittaminen kipeän paikan päälle ja sanojen sanominen ääneen kun ei lääketieteellisesti vaikuta sairauteen. Jumala kuitenkin toteuttaa toiveesi tai antaa sinulle yliluonnollisen voiman toteuttaa toiveesi, jos täytät sopivat ehdot.