TIEDE – lehden blogisti kirjoittaa (TIEDE-lehden tekstit kursiivilla) 11.8.2015:
”Elämä tuntuu ihmeeltä. Elämän kehitys yksisoluisesta ihmiseksi tuntuu uskomattomalta ollakseen totta. Kuitenkin jokainen meistä on kehittynyt yhdestä solusta ihmiseksi yhdeksässä kuukaudessa. Fakta, josta pyöristyvät vatsat kaikkialla muistuttavat.”
Yksilönkehityksellä hedelmöityneestä munasolusta ihmiseksi ei ole mitään tekemistä väitetyn alkusolusta polveutumisen kanssa. Ernst Haeckel väärensi piirroksien sarjan, missä hän vertasi useiden lajien alkionkehitystä. Tästä harkitusta väärennöksestä tuli evoluution ikoni, joka ei kulumallakaan lähde alan ”todistusaineistosta”.
Darwin erehtyi pitämään tätä Ernst Haeckelin surullisen kuuluisaa rekapitulaatioteoriaa yhtenä alkusolusta polveutumisen tärkeimmistä todisteista. Teorian mukaan alkion kehityksessä ”läpikäytäisiin tai ikään kuin kerrattaisiin/muisteltaisiin” lajin vuosimiljoonia kestänyttä kehitystä.
TIEDE-lehti toistaa tätä yli 100 vuotta vanhaa valhetta, aivan samoin kuin monet biologian oppikirjat vielä tänäkin päivänä. Asia on äärimmäisen vakava, koska kyseessä on harkittu ja tietoinen valehtelu. Kyseessä on luonnontieteen historian mahdollisesti häikäilemättömin tieteellinen huijaus, josta Haeckel sai huomautuksen kollegoiltaan. Tästä ei kuitenkaan piitattu eikä edelleenkään piitata, koska kyseessä on niin ”vakuuttava” todiste evoluutiosta! Tällainen menettely ei tulisi kysymykseen minkään muun tieteen alueella. Tätä valhetta hyödynnettiin myös aborttilainsäädännön ajamisessa väittämällä, että ”kiduskaarilla” tai ”ruskuaispussilla” varustetun alkion voisi abortoida ilman tunnonvaivoja.
Sen sijaan että TIEDE – lehti kierrättää vanhoja valheita se voisi kertoa kivettymistä totuuden
Fossiilit eivät nimittäin kerro alkukantaisesta ”kehittyneempään” evoluutiosta kuten oppikirjat yleensä väittävät. ”Dinosaurusten ajan” liitukauden kerrostumista on löydetty kivettyminä nykyisiä lintuja kuten papukaijoja, pingviinejä, huuhkajia, rantasipejä, albatrosseja, flamingoja, kuikkia, ankkoja, merimetsoja ja avosettejä. Nämä olisivat pysyneet samanlaisina yi 65 miljoonaa vuotta. Tämän vuoksi asiaa ei oteta esiin, koska evoluution pitäisi olla ”descent with modification” eli polveutumisen kautta tapahtuvaa muutosta. Evoluution mukaan lintujen pitäisi myös”polveutua dinosauruksista. Väite jonka mukaan ”elävät fossiilit” eivät muuttuneet, koska ne ovat ”niin erinomaisia eläimiä, että kehitykselle ei ollut tarvetta” ei ole järin uskottava. Tällöinhän evoluution avulla voidaan selittää mitä tahansa. Nykyisten lintujen fossiilien ja dinosaurusfossiilien rinnakkain esiintymisestä kerrotaan enemmän ’Luominen’ – lehden numerossa 19.
Evolutionisteilla ei ole mitään uskottavaa selitystä eikä mekanismia, miksi ja miten ”bakteerinkaltaisesta alkusolusta” olisi kehittynyt aitotumallisia, monisoluisia tai suvullinen lisääntyminen,
sillä bakteerit ovat selviytymisen mestareita kaikissa olosuhteissa. Ne myös muuntelevat villisti ja tuottavat eniten jälkeläisiä.
Miten vähennysjakautumisen olisi ”kehittynyt” alkusoluihin. Se on ensimmäinen edellytys suvulliselle lisääntymiselle! Jo mitoosin kehittyminen on mysteeri, monisoluisten kehittymisestä puhumattakaan.
Munasolu on tietysti yksi solu, mutta se sisältää ohjeet koko yksilön rakentamiseksi. Mistä nämä ohjeet tulivat ”alkusoluun”? Tiedoston suuruuden olisi pitänyt kasvaa monituhatkertaiseksi! Se ei onnistu mutaatiolla ja luonnonvalinnalla, joka pääasiassa lähinnä karsii pois epäkelpoja geenejä.
TIEDE – lehden blogisti jatkaa:
”Kun kerran tiedät että yksi solu voi kehittyä luonnollisesti ihmiseksi alle vuodessa, eikö ole verrattomasti helpompaa uskoa että yhdestä solusta voi kehittyä ihminen, kun aikaa on käytössä miljardeja kertoja pidempään? ”
Pitääkö blogisti lukijoita todella näin yksinkertaisina? Eikö hän käsitä, että aika on, koodikirjain kerrallaan kopioituvien tiedostojen, pahin vihollinen? Ihmisen solun DNA:ta kopioidaan mitoosissa yli kymmenen nanokoneen avulla, emäs eli koodikirjain kerrallaan nopeudella, joka vastaisi tuhannen Raamatun kopioimista tunnissa, kirjain kerrallaan. Tästä seuraa DNA:han, jokaisessa solun kahdentumisessa, jopa miljoona kopiointivirhettä, joita kaikkia solun nerokas korjaustoiminto ei korjaa, sillä sekin kärsii mutaatioista. Valinta poista a vain haitallisimmat mutaatiot. Tämä näkyy siinä, että ihmiskunta kärsii 30 000 eri sairaudesta, jotka ovat kertyneet syntiinlankeemuksessa alkaneen, täydelliseksi luodun DNA:n, vähittäisen rappeutumisen tuloksena. Luonnonvalinta ei voi asialle mitään eikä sen avulla jälkeläisille suunnitella täysin uusia fysiologisia toimintoja, elimiä tai anatomisia rakenteita. Rappeutumisen aikataulu sen sijaan sopii hyvin Raamattuun.
Evolutionistit kuvittelevat virheellisesti, että valinta poistaisi kaikki tiedostoa tärvelevät mutaatiot ja ”kehitys” veisi näin ”alkukantaisesta monimutkaisempaan”
Tämä on sitkeästi elävä myytti, joka näkyy oppikirjoissa, kun siellä väitetään fossiilien todistavan kehitystä ”alkukantaisista monimutkaisempiin”. Valinta ei valitse geenejä vaan yksilöitä. Koska valinta poistaa geenejä populaatiosta, se vähentää siellä olevaa DNA tietoa eikä luo uutta. Siivettömät hyönteiset selviävät tuulisilla pikkusaarilla. Jos tuuli tyyntyisi lopullisesti, paluuta siivellisiin muotoihin ei ehkä enää olisi.
Luonnonvalinta on ilmeisen ennaltasuunniteltu mekanismi, joka mahdollistaa luotujen perusryhmien lajiutumisen. Näin ne selviävät erilaisissa luonnon oloissa ja jalostus mahdollistaa haluttujen lajien tuottamisen perusryhmän valtavasta tietopankista.
Luonnonvalinta on mekanismi, jolla luomakuntaa kohdanneen kirouksen vaikutusta lievennetään
Näin elämän jatkuminen langenneessa maailmassa tulee mahdolliseksi säädetyn ajan. Roomalaiskirjeessä todetaan (8:20-22): ” Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti”.
Evoluutio ”ei luo uutta”
Evolutionistit ovat tehneet mutaatioista ja luonnonvalinnasta ”luojan”. He saattavat sanoa: ”evoluutio on meille antanut tai ”äiti maa” on meille suonut ”upean järjestelmän”. He palvovat luotua Luojan asemesta (Room.1:25).
Evoluutio vie lajit väistämättä sukupuuttoon vähitellen kertyvistä kopiointivirheistä ja muista syistä aiheutuneista mutaatioista johtuen. Luonnonvalinta vain hidastaa sukupuuttoon ajautumista. Tämä yksinkertainen totuus tuntuu olevan vaikea tai suorastaan mahdoton evolutionistien ymmärtää. He ummistavat silmänsä geneettiseltä entropialta eli vaurioiden väistämättömältä kertymiseltä, koska se nollaa heidän teoriansa. Aiheesta ilmestyy lähiaikoina suomeksi käännetty genetiikan asiantuntijan, John Sanfordin, kirja. Sanford kertoo, että toisinajattelu tuli hänelle todella kalliiksi. Ura yliopistossa katkesi ja kollegat syrjivät ja ivaavat. Evolutionistien ”objektiivisuudesta” kertoo, että he eivät ”jaksa tai viitsi” lukea toisinajattelijoiden tekstejä vaan pitävät niitä lähtökohtaisesti väärinä, jos kirjoittaja on tunnustava kristitty. Samasta syystä toisinajattelijoiden tutkimustuloksia ei myöskään julkaista ”vertaisarvioiduissa” julkaisuissa. Totuudesta ei päätetä rahoituksesta riippuvaisten enemmistöäänestyksillä. Jeesus on tie, totuus ja elämä (Joh.14:6). Hänessä kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä (kol.2:3). Sanfordin kirjan valmistumisesta tiedotetaan luominen.fi sivustolla.
Blogistin jatko on vieläkin oudompaa:
”Jos siis kiistät evoluution eli lajinkehityksen mahdottomana, tulisi loogisuuden nimissä kiistää samalla myös alkionkehitys. Evoluution kiistäjät kuitenkaan harvoin uskovat vauvan saapuvan valmiina haikaran nokassa, saati ilmestyvän kaalinpäästä tai karviaispensaan alle.”
Tämän tasoinen koulupoikamainen viisastelu tiedelehdessä osoittaa, että evolutionistit eivät vieläkään ymmärrä tai ehkä eivät halua ymmärtää, että alkion- ja lajinkehitys ovat kaksi täysin eri asiaa. Heillä ei myöskään ole mitään aukotonta mekanismia tarjolla kummallekaan tapahtumalle. Kyllä he huomaavat, että kaikki vaikuttaa suunnitellulta, mutta samaan hengenvetoon kieltävät suunnittelun. Toisinajattelijoiden pilkkaaminen osoittaa myös, että ”omat eväät on syöty” ja tieteelliset perustelut ovat muuttuneet tarinoiden kertomiseksi. Evolutionistin logiikka on suoraviivaisen simppeliä: ”Koska olen täällä, evoluutio on totta!”
Evolutionistit pilkkaavat luomis-, lankeemus- ja vedenpaisumuskertomuksia, mutta kumman tarina on uskottavampi?
Naturalistisen maailmankuvan mukaan olemattomuudesta ilman syytä ilmestynyt kaasu tiivistyi planeetaksi, jonka pinnalla alkuliemestä kehittyi 2 miljoonaa lajia ”sokean kellosepän” toimesta. Sadussa prinsessan pusu sammakolle synnyttää prinssin, evoluutiossa mutaatioiden 300 miljoonaa vuotta kestänyt muisku saa aikaan saman.
Erilaisia tarinoita lajien synnylle evolutionisteilla on runsaasti, mutta ne eivät ole tieteellisiä
Jumalan sanaan luottavat tiedemiehet sen sijaan olivat oikeilla jäljillä uskonpuhdistuksesta lähtien. Uskonpuhdistus käynnisti modernin tieteen sekä mahdollisti protestanttisten maiden yhteiskuntien järjestyksen ja vaurauden. Tästä ja alla mainitusta lisää seuraavassa blogissa.
On perusteltua myös kysyä: ”Mitä merkittävää evoluutioteoria tai ateistit ovat saaneet aikaan luonnontieteiden historiassa?”
Mitä ratkaisevan oleellista hyötyä uusdarvinismista on ollut ihmiskunnalle? Vai onko siitä ollut peräti haittaa sekä yhteiskunnalle että tieteelliselle tutkimukselle?