Kirjoittanut
Kirjoittaja on teologian maisteri ja Lähetysyhdistys Kylväjän viestintäpäällikkö. Hän innostuu helposti ja ihmettelee armoa, ehkäpä koko elämän matkan.Huawein kyberturvallisuusjohtaja Mika Lauhde kertoi Kauppalehden haastattelussa tekevänsä koko ajan 80-tuntista työviikkoa, eikä hän ole pitänyt kesälomia neljään vuoteen. Lauhde esitti, että jos Suomessa siirryttäisiin työskentelemään Amerikan ja Kiinan malliin mukaisesti, saisimme kirittyä kiinni näiden maiden etumatkaa.
Ei ollut yllätys, että somessa herättiin. Moni muistutti, että liian pitkät työpäivät laskevat työtehoa ja heikentävät luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Myös Huawein Suomen ja Baltian-maiden pr-johtaja Hennariikka Andresson kiirehti kommentoimaan haastattelua todeten sen olleen ” ikävä ulostulo”.
Vaikka yrityksille työnarkomania-leima ei ole eduksi, maailmalla töitä tehdään hengenvaarallisilla tavoilla. HS Vision artikkelissa aiemmin keväällä haastateltiin suomalaisia uraohjuksia maailmalla. Eräs kuvasi ympärivuorokautisten työmaratonien seurauksia näin:
”Eräs työtoverini kannettiin paareilla terveysasemalle, kun hän pyörtyi kesken työpäivän all-nighterin jälkeen. Hän palasi kuitenkin taas normaalisti töihin seuraavana aamuna. Toinen kollega joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan mentyään heikkoon kuntoon unenpuutteen vuoksi”.
Mistä kukin leikkaa lisää aikaa ylirönsyilevälle työlle? Ehkäpä läheisimmistä ihmissuhteista tai oman hyvinvoinnin peruspalikoista. Ja näitä tarinoita kuullakseen ei valitettavasti tarvitse kulkea kauas. Elämme turboahdetun tehokkuusajattelun keskellä, emmekä ole sille immuuneja, vaikka Suomessa teemmekin keskimäärin 39,9 tuntista työviikkoa. Miksi me niin usein unohdamme elämämme rajat?
Psalmi 90 muistuttaa: ”Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen. Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet. Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen ja sanot: `Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.`
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki. Me katoamme kuin uni aamun tullen, kuin ruoho, joka hetken viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois. – – Opeta meille, kuinka lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” (Ps. 90:1-6, 12)
Jos emme ymmärrä aikamme lyhyyttä, emme osaa antaa arvoa elämällemme ja olemme vaarassa kadottaa itsemme.
Vanha viisaus opettaa, että tasapainoisessa elämässä vuorokausi jaetaan kolmeen kahdeksan tunnin blokkiin: työhön, nukkumiseen ja vapaa-aikaan. Ja kuin kukka, joka kääntyy vaistomaisesti kohti aurinkoa, mekin saamme elinvoimamme kääntyessämme kohti Jeesusta.
”Ravitse meidät armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi, anna lastemme nähdä kunniasi loisto. Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.” (Ps.90:14-17)
