Kirjoittanut
FT Eila Murphy tutkii Aasian mediakenttää ja kristillisten mediasisältöjen käyttäjiä. Hän on Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) projektityöntekijä.“Meidän veljemme ja sisaremme Myanmarissa ovat vaikeassa tilanteessa. He voivat siedettävästi, mutta eivät voi palata kotiinsa. Heidän täytyy asua jossain muualla seuraavien viikkojen aikana.” (kuva Rakhinen osavaltiossa olevista teltoista)
Nämä myanmarilaiset kristillisen median tekijät eivät ole ainoita, joiden elämää perjantain 28.3.2025 voimakas maanjäristys mullisti. Maanjäristyksen keskus, puolentoista miljoonan asukkaan Mandalayn lähistöllä, on keskellä Myanmaria. Maanjäristys tapahtui vain kymmenen kilometrin syvyydessä, joten se aiheutti voimakkaan järistyksen sekä Myanmarissa että Thaimaassa ja muissakin naapurimaissa.
Kriisitilannetta pahentaa se, että maanjäristyksen keskus on sotilasjunttaa vastustavalla alueella. Sagaingin alueen ja 1,5 miljoonan asukkaan Mandalayn kaupungin yhdistävät Irrawaddy-joen ylittävät kaksi siltaa ovat vaurioituneet, joten avustusten kuljettaminen on hankalaa. Jo ennen maanjäristystä sotilasjunttaa vastustavat alueet kärsivät huonoista internet- ja viestintäyhteyksistä, ja nyt tilanne on vielä pahentunut.
Sairaaloiden tilanne on ollut jo valmiiksi haastava, erityisesti niillä alueilla, joilla vastustetaan sotilasjunttaa. Yksityisten sairaaloiden henkilökunta näillä alueilla ei ole suostunut työskentelemään julkisessa terveydenhuollossa. Sotilasjuntan mukaan erityisesti yksityisten sairaaloiden työntekijät vastustavat heitä. Esimerkiksi Mandalayssa sotilasjuntta sulki aiemmin ainakin kolme yksityissairaalaa, koska niiden henkilökunnan uskottiin vastustavan sotilasjunttaa. Henkilökuntaongelmien lisäksi sairaaloita piinaa sähköongelma; tällä hetkellä Yangonin sairaaloissa on The Economist -lehden mukaan sähköä vain neljä tuntia vuorokaudessa.
Lisäksi sotilasjuntta päättää, mille alueille avustustyöntekijät päästetään, ja luonnollisestikaan heitä ei päästetä kapinallisille alueille.
KRIISIAPUA VIESTINNÄN KEINOIN
Myanmarin perustuslaki tunnustaa kristinuskon, islamin, hindulaisuuden ja animismin buddhalaisuuden lisäksi. Arviolta 90 prosenttia asukkaista on buddhalaisia, viisi prosenttia kristittyjä ja viisi prosenttia muslimeja. Useimmat kristityt ovat etnistä vähemmistöä, kuten kachin, chin, karen ja kayah.
Kenraali Min Aung Hlaing näkee Burman (Myanmarin) yhtenä maana, kielenä ja uskontona. Hänen mukaansa muut uskonnolliset käytänteet ovat vastoin Myanmarin kansallisuutta ja rotua. Nimi Burma viittaa burmalaisuuteen, ja heitä on noin 70 prosenttia väestöstä. Kuitenkin maassa on monia eri kansanryhmiä, joista osa haluaisi olla itsenäisiä.
Minulle Myanmar on ollut tärkeä maa aina siitä lähtien, kun lähdin lähetystyöhön Filippiineille vuonna 1988, jolloin Myanmarissa oli sotilasvallankumous. Tuolloin organisoin radiokuuntelijoille kyselyn lyhytaaltoja hyödyntäen, ja saimme siitä paljon hyvää materiaalia tehdä ohjelmia kriisitilanteessa olevien ihmisten tarpeisiin. Nyt on sama tarve, kun Filippiineiltä lähetetään kriisiviestinnän tietoiskuja Myanmariin usealla kielellä.
