Nightwish, Dawkins ja Pertti Kurikan nimipäivät

Viikon sisään on tapahtunut yhtä jos toista mielenkiintoista. Ensiksi voitaisiin mainita viimeisin. Kehitysvammaisten punk-bändi Pertti Kurikan nimipäivät (PKN) valittiin edustamaan Suomea Euroviisuihin Wieniin. Heidän sanomansa on tärkeä. Sen mukaan asenne ja omana itsenä oleminen ja pysyminen on tärkeintä.

PKN:n mukaan tulon viisuihin toivoisin olevan kova kolaus sikiöseulonnan puolesta puhuville, joiden päänalusenaan ovat ennen kaikkea Downin syndrooman omaavat yksilöt – suurin osa seulonnan tuloksena abortoiduista kun on Down-tapauksia, joita PKN:n porukastakin osa on. Nyt heidät nostetaan valokeilaan uhoamaan epäkohdista! ”Hei haloo, me ollaan ihmisiä! Me voidaan menestyä samalla tavalla kuin tekin!” Tässä on asenne ja aitous kohdallaan, jollaista punk-musiikissa on aina arvostettu.

 

Kun Nightwish alkoi politikoimaan

Toisena kiintoisana tapauksena on kohu, joka alkoi Nightwishin paljastaessa maailman tunnetuimman ateistin Richard Dawkinsin olleen suurin innoittaja heidän tulevan levynsä sanomalle. Dawkinsia ja hänen ajatuksiaan kuullaan myös tulevalla levyllä vierailijan roolissa. Dawkins on tunnettu räväkistä puheenvuoroistaan ja kirjoistaan erityisesti uskontoja vastaan, mutta myös mm. Down-sikiöiden abortoimiseen kehottavista kannanotoistaan.

Samaan aikaan kun Nightwishin Tuomas Holopainen kummeksuu hänen herättämäänsä kohua valinnalleen, Dawkins siis ajaa abortin edistämistä, joka kohdistuu sikiöseulonnassa ennen kaikkea Downin syndrooman omaaviin sikiöihin. Tässä, eikä muissakaan Dawkinsin aatteellisissa kannanotoissa ole kyse tieteestä, vaikka Holopainen yrittää kuinka väittää.

Samalla viikolla, kun Suomen suurin rock-bändi hehkuttaa Dawkinsia fiksuna ja lämpimänä elämän ihailijana, Suomen kansa on kuitenkin äänestänyt valtavalla menestyksellä kehitysvammaisten bändin Euroviisu-edustajakseen. Oikeus toteutuu toisinaan.

Huomionarvoista on, että samaan aikaan kun yhteiskunnassamme ajetaan rodunjalostusta (Downien aborttilukemat nousevat koko ajan), vammaisia ihmisiä ja heidän oikeuttaan hyvään elämään kannatetaan enemmän kuin koskaan ennen maailman historiassa.

Mistä Dawkinsin edustamassa uusateismissa sitten on kysymys? Siinä ääri-ilmiöt tuomitaan, mikä on aivan oikein, mutta niistä tehdään laaja-alaisia yleistyksiä. Ei vain niin, että kaikki muslimit ovat itsemurhapommittajia, vaan jopa niin, että kaikki uskonnot sisältävät pohjimmiltaan saman ainesosan. Dawkins on nimittäin keksinyt aivoissa havaitsemattomille osasille nimen meemi.

Meemit Dawkinsin ajattelussa ovat ideoita, ns. ”kulttuurigeenejä”, jotka kopioituvat yksilöltä toiselle huolimatta siitä, ovatko ne hyödyllisiä vai eivät (Huomatkaa, että Dawkins on evoluutiobiologi, jonka mukaan luonnonvalinta karsii kehityksen kannalta epäedulliset seikat pois. Näin ei kuitenkaan ole käynyt uskontojen kohdalla – itse asiassa päinvastoin). Näin uskonnotkin ovat vain ”mielen viruksia”, joilla kaikilla on sama vahingollisesti vaikuttava osansa. Dawkins on Christopher Hitchensin kanssa esittänyt jopa varsin patrioottisia kannanottoja siitä, kuinka uskonnoista pitäisi kaikin keinoin päästä eroon, jotta maailma ei vahingoittuisi lisää.

Kun sitten uskonnolliset ihmiset kuulevat suosikkibändinsä tekevän levyn yhteistyössä Dawkinsin kannanottojen kanssa, joiden mukaan kuulijan uskonto pitäisi kaikin mahdollisin tavoin tuhota, Nightwishin Tuomas Holopainen vastaa: ”Jos joku on niin ahdasmielinen, että jättää levyn ostamatta sen takia, että meillä on tiedemies levyllä, minkä sille voi.”

Entä onkohan Holopainen ajatellut, että Dawkinsin rooli Holopaisen levyllä saattaisi herättää vastustusta myös niissä, jotka äänestivät PKN:ää Euroviisuihin. Dawkinsin mukaan soittajien abortoiminen olisi nimittäin ollut suuri velvollisuus. Tuomas Holopainen syyttää Dawkinsin roolista tuohtuneita fundamentalismista. Tietääkö Holopainen, mitä fundamentalismi on? Dawkinsin edustama argumentaatiotapa on kuitenkin pitkälti fundamentalistista, vaikkakin retorisesti taitavaa. Toisin sanoen, hän osaa vaikuttaa asioihin perehtymättömiin kuulijoihinsa tehokkaasti.

 

Dawkins epätieteellinen kannanotoissaan uskontoon, historiaan ja filosofiaan

Huoli Dawkinsin saamasta vaikutuksesta länsimaisessa populaarikeskustelussa ei ole monien akateemikkojen mielestä suinkaan siinä, että hän vastustaa uskontoja, erityisesti kristinuskoa. Huoli myös julkiateisteilla tiedemiehillä johtuu siitä, että Dawkinsin ja muiden uusateistien ohjelmanjulistus perustuu vääristelyyn ja argumentaation ohuuteen. Näin on myös uskontomeemi-argumentin kohdalla. Monet uusateistit esiintyvät akateemikkoina ja edustavat näin tiedeyhteisöä. Silti heidän esityksensä ovat kaikkea muuta kuin tieteellisiä tai johdonmukaisia.

Eräs uusateistien äänekkäistä väitteistä on, että uskonnot ja Jumala ovat tieteen vihollisia. Kuitenkin kristinuskon ja Raamatun mukaan (by the way, yli 1/3 edustus maailman uskonnoista) ihmistä kehotetaan tutkimaan luomakuntaa. Tämän lisäksi kristityt tiedemiehet ovat tehneet historiassa paljon merkittäviä löytöjä, joiden kautta tiede on edistynyt. Jopa alkuräjähdysteorian taustalla on kristitty tiedemies Georges Lemaître (Einsteinin aikalainen, belgialainen pappi ja tähtitieteilijä). Tällaisia esimerkkejä on lukemattomasti. Silti Dawkins ystävineen vaikenee niistä systemaattisesti.

Täällä muuten tietoa uudesta kirjasta, joka purkaa historian myytit tieteen ja uskonnon suhteesta. Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta on alan asiantuntijoiden kirjoittama artikkelikokoelma, jossa puretaan kaikki tutuimmat myytit tieteen ja uskonnon välillä. Artikkelien kirjoittajat eivät todellakaan ole kaikki kristittyjä. Mukana on niin ateisteja kuin eri uskontojenkin edustajia. Tällä viikolla Helsingin yliopistolla järjestetään kirjan julkistamisen ympärille kasattu seminaari.

Myöskään Dawkinsin argumentti uskontojen väkivaltaisuudesta ei näytä pitävän paikkaansa. Historian valossa uskontojen nimissä tehdyt väkivaltaisuudet jäävät armotta ei-uskonnollisen väkivaltaisuuden jalkoihin. Esimerkiksi on usein nostettu Espanjan inkvisitio, jonka toimesta loppunsa sai kahdensadan vuoden aikana 827 ihmistä. On huomionarvoista, ettei tällöinkään toteutettu uskon kohteen, Jeesuksen oppeja. Ateistinen maailmankuva ja ihmiskäsitys on ajanut viimeisen vuosisadan aikana systemaattiseen etniseen puhdistukseen sata miljoonaa ihmistä Maon, Stalinin, Pol Potin ja Hitlerin toimesta. Tässä en väitä, että ateismi olisi ollut aate jota olisi puolustettu, vaan että ateistinen/materialistinen maailman- ja ihmiskuva ajoi siihen (jonka mukaan kaikki elämä on pohjimmiltaan puhdasta materiaa).

Näillä eväillä on hyvä lähteä keskustelemaan, mikä olikaan fundamentalismia, tai mikä on syy ja mikä seuraus. Kiintoisa kysymyksensä on myös, mikä ihmispersoona pohjimmiltaan on. Ihmispersoonaa pohditaan Veritas Forum –keskustelutilaisuuksissa tällä viikolla, kun amerikkalainen filosofian tohtori Peter Payne herättää aiheesta keskusteluja Suomen yliopistomaailmassa. Esimerkiksi huomenna tiistaina 3.3. Payne keskustelee Helsingin yliopistolla psykologian apulaisprofessori Markus Jokelan kanssa.

Tilaisuudet ovat ilmaisia. Tervetuloa mukaan! Payne vierailee myös opistollamme Ryttylässä huomenna ja keskiviikkona. Tännekin olet tervetullut!