Kirjoittanut
Kirjoittaja on Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaistyön asiantuntija, joka haluaa haastaa käyttämään Jumalalta saatuja lahjoja lähetystyöhön. Siis pois omalta mukavuusvyöhykkeeltä, mutta ei osaamisalueelta.Suomalainen eturivin muusikko paljasti, että hänellä oli tapana paeta jouluksi ulkomaille. Tunnelma lapsuudenkodissa ei vaan jotenkin ollut sellainen, että siellä olisi ollut hyvä olla. Vasta oman lapsen saaminen muutti suhteen joulunviettoon. Pysähdyin tuon tekstin äärellä ja tajusin, että nyt on taas se aika vuodesta, kun pitäisi olla kivaa ja tarjota sitä myös muille. Helpommin sanottu kuin tehty. Hyvä, lämmin ja hellä mieli on unelma, jolla on tapana paeta etenkin silloin, kun sitä kovasti yrittää saavuttaa.
Sanotaan, että hyvä ruoka, parempi mieli. Jouluisin se ei aina mene niin. Pelkällä piparintuoksulla ei pysty peittämään perheriitoja, eikä joulupuuro tee juhlaa. Me ihmiset olemme monimutkaisia ja meidän on usein itsellemmekin vaikea selittää, mistä hyvä tai paha olo kulloinkin kumpuaa. Juhlat ovat mielen myllerryksille ja pettymyksille otollista aikaa. Luulen, että etenkin joulun kohdalla odotuksen ja täyttymyksen välistä kuilua kasvattaa muotojen irtaantuminen yhä kauemmaksi sisällöstä.
Joulu ilman Jeesusta on kuin sauna ilman kiuasta. Se voi jättää kylmäksi, vaikka olisi kuinka paljon porukkaa paikalla. Ei sitä välttämättä purkaa tarvitse, mutta vientituotteeksi se on aika huono, sillä osataan muuallakin rakentaa. Sama päätee kouluihin ilman opetusta. Siksi mekään emme lähetysjärjestönä vie kirkkoja maailmalle, vaan edistämme sitä, että ihmiset saisivat oppia tuntemaan Jeesuksen. Tuemme syntyneiden seurakuntien mahdollisuutta kokoontua kontekstiin sopivalla tavalla. Tästä syystä olemme mukana myös Itä-Siperian kirkkohankkeessa, paikan päällä, paikallisen maun mukaan rakentaen.
Entä sitten oma suhteeni jouluun? Kaipaan taivaan valoa, koska en löydä sitä itsestäni. Ikävöin rauhaa, sillä en pysty sitä rakentamaan itselleni tai muille. Mikä pahinta, toisin kuin laulun kirjoittaja, huomaan jatkuvasti etsiväni valtaa ja kultaa, joskus loistoakin. Luonnollisestikin teen sen hyvin hienostunein ja hyväksytyin tavoin, olenhan kristitty. Iloitsen siis siitä, että Jeesus tuli ja pelastaa minut päivittäin omalta itsekeskeisyydeltäni ja vie perille sinne, missä lähimmäistä rakastetaan kuin itseä. Siksi juhlin joulua. Toivon, että niin teet myös sinä.
Onneksi on Immanuel ja Jumala on kanssamme, tuntui arjessa tai juhlassa miltä tahansa. Ilman sitä olisi raskasta kantaa nimeä Daniel, joka muistuttaa siitä, että Jumala toimii myös tuomarinamme. Jalkapallohuumassa moni väittää, että ilman pukkia ei ole juhlia. Mielestäni osuvampi slogan olisi kuitenkin ”no Jeesus, no joulu”.
Yhteisen työmme vaikutuksesta monella ihmisellä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus viettää juhlaa tähän aikaan vuodesta ja kiittää siitä, että meitä ei ole jätetty oman onnemme nojaan. Jatkamme innolla eteenpäin, sillä kaikki eivät vielä ole kuulleet tästä kaikkein suurimmasta lahjasta. Kiitos kuluneesta vuodesta ja siunattua joulunaikaa!
