Syksyn aikana on eri televisiokanavilla lähetetty ohjelmia koskien kohta alkavaa ensi vuotta, tarkemmin sanoen joulukuun 21. päivää 2012. Se nimenomainen päivä kiinnostaa siksi, että silloin aikakausi, jota nyt elämme, loppuu. Ainakin useat vanhat kalenterit, kuten esimerkiksi mayojen kalenteri, ja ennustukset, kuten esimerkiksi Nostradamuksen ennustukset, väittävät niin.
Kaikissa maailmanlopun kuvauksissa on elementtejä kuin suoraan Raamatusta, kun ne puhuvat kauheuksista, jotka meitä odottavat: taivas sataa tulta, meret raivoavat ja peittää alleen suuria maa-alueita, pandemiat vuorottelevat ja tappavat laumoittain ihmisiä. Ihmiset seisovat neuvottomina ja kauhuissaan.
Pientä esimakua lopun ajan tunnelmista olemme jo saaneet kokea: tsunaamit, hirmumyrskyt, terrori-iskut. Kokemuksemme ovat luultavasti lisänneet mielenkiintoa mainittuja televisio-ohjelmia kohtaan.
Joulukuun 21. päivästä 2012 en tiedä yhtään mitään. Ja hyvä niin. Minusta se, mitä silloin tapahtuu, on asia, joka on – ja jonka kuuluu olla – Jumalan kädessä.
Sen tiedän, että jonakin päivänä se mistä Ilmestyskirjasta kerrotaan käy toteen. Mutta tiedän myös, että se, milloin se tapahtuu on meiltä salattu.
Tärkeintä minulle on kuitenkin se mitä Jumalan sana sanoo siitä, miten meidän tulee suhtautua väistämättömiin ajanlopun tapahtumiin. Luukkaan evankeliumissa luemme:
Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.
Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.
Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.
Toivoisinkin, että ihmiskunta saisi enemmän tietoa näistä lohduttavista, suorastaan ihanista sanoista. Ne osoittavat, että voimme turvallisin, jopa iloisin ja valoisin mielin odottaa Jumalan päätöstä ajan lopusta ja ylistäen kiittää Häntä Hänen suuresta rakkaudestaan. Tapahtuu mitä tapahtuu.
Silloin voimme innolla yhtyä sanoihin, joita kautta kristikunnan historiaa on kaikunut ajasta aikaan: tule, Herra Jeesus!