Olette varmaan kuulleet, että nuoret miehet ovat muuttuneet viime aikoina konservatiivisemmiksi. Tästä uudesta ilmiöstä, nuorten miesten konservatiivisuudesta, kirjoitetaan usein ihmettelevään, jopa huolestuneeseen sävyyn.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat hämmästeli kesällä, että konservatiivisia nuoria miehiä on ”äkkiä paljon’. Näiltä jutuilta on ollut vaikea välttyä, siinä määrin paljon asiasta on kirjoitettu.
Erityisesti ilmiössä on toimittajia huolestuttanut se, että nuorten miesten idoleiksi on noussut Andrew Taten kaltaisia naisiin halventavasti suhtautuvia julkkiksia. Tämä Tate toden totta on ikävä tapaus, enkä toivo, että hän saisi yhtään seuraajaa lisää.
Nuorissa miehissä jyllää yksi todellinen ilmiö, josta on kirjoitettu paljon.
Mutta kuinka monta juttua olette lukeneet toisesta ilmiöstä, siitä, kuinka nuoret naiset ovat muuttuneet paljon aiempaa liberaaleimmiksi? Minä en muista lukeneeni tästä ainuttakaan artikkelia, ainakaan sellaista, jossa asiasta oltaisiin huolissaan.
Tämä on erikoista, koska nuorten naisten liberalisoituminen on paljon suurempi ilmiö kuin nuorten miesten muuttuminen konservatiivisiksi.
Toden totta. Tilastot osoittavat, että länsimaissa nimenomaan nuorten naisten arvomaailma on ollut suuressa muutoksessa viime vuosikymmenten aikana. Joissakin maissa, esimerkiksi Suomessa, nuorissa miehissä näkyy pientä siirtymää konservatiiviseen suuntaan, mutta isossa kuvassa tämä kehitys on paljon maltillisempaa kuin naisten liberalisoituminen.
En lähde tässä viisastelemaan, kumpi ilmiöistä on huolestuttavampi, koska sukupuolten arvojen eriytyminen toisistaan on jo itsessään riittävän huolestuttavaa. On vaikea muodostaa parisuhdetta, saati perhettä, jos ei jaa toisen ihmisen arvomaailmaa.
Silti sitä toivoisi, että merkittävä liberalisoituminen olisi mediassa isompi uutinen kuin marginaalinen muutos konservatiiviseen suuntaan.
Mutta jotta en kuulostaisi valittajalta, median toimintaa voi puolustella siten, että nuorissa miehissä jyllää yksi todellinen ilmiö, josta on kirjoitettu paljon. Nuoret miehet nimittäin uskovat kristinuskon Jumalaan selvästi aiempaa enemmän. Samaan aikaan nuorten naisten usko on entistäkin vähäisempää, mikä selviää Kirkon tuoreesta nelivuotiskertomuksesta.
Tämä on hämmästyttävä kehitys. Lähes aina historiassa naiset ovat olleet uskonnollisempia kuin miehet. Olemme siirtyneet täysin uuteen aikakauteen.
Evankeliumi ei ole konservatiivista eikä liberaalia, vaan vuosisadasta toiseen sama.
Mitä kirkon pitäisi tästä ajatella? Nuorten naisten uskon vähäisyydestä huolestuneet ajattelevat, että kirkon tulisi entisestään liberalisoitua. Ehkä sitten naisetkin löytäisivät taas tien kirkonpenkkiin. Nuoriin miehiin tällainen liberaali kehitys tuskin vetoaisi, ehkä jopa karkottaisi heitä entisestään.
Ajattelen, että kirkon pitäisi ottaa nykyistä vähemmän kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Kun sukupuolet ovat tällä tavoin eriytyneet toisistaan, kirkko voi keskustelemalla vain hävitä asemiaan. Aina joku loukkaantuu.
Ja eikö kirkon perustehtävä ollut evankeliumin levittäminen, ei keskustelu? Evankeliumi kun ei ole konservatiivista eikä liberaalia, vaan vuosisadasta toiseen sama.
Kirjoittaja on yrittäjä ja tv-tuottaja, jonka Päivän blogeja kuullaan Radio Deissä joka toinen torstai kello 8.10 ja 12.50. Eero Hietalan radiokolumnit ovat kuunneltavissa myös Dei Plussassa.