Ole luja, ole rohkea – mitä prostituoitu voi opettaa neuvottelutaidoista?

Suomalaiset ovat viidettä vuotta maailman onnellisempia ihmisiä. Viime aikojen uutiset katastrofeista, sodasta, uhista, peloista ja vaikka mistä kauheasta, saavat monen härmäläisenkin hymyn hyytymään. Juuri tässä tilanteessa Joosuan kirjan alkuluvuista voi löytyä lohtua ja rohkaisua.

HUOM: Israelista on aivan äskettäin löytynyt tosi merkittävä arkeologinen löytö, joka liittyy Joosuan kirjaan. Kerron siitä tämän blogin lopussa. Mutta nyt asiaan.

Joosuan kirjan ensimmäinen luku on kuin jumalallista tsemppauspuhetta. Jumala rohkaisee nuorta Joosuaa, Mooseksen manttelinperijää, johtamaan kansa luvattuun maahan. Jakeessa Joos. 1:5 Jumala sanoo Joosualle, että ”niin kuin minä olin Mooseksen kanssa, niin olen sinun kanssasi.” Tämä lupaus esiintyy identtisesti myös myöhemmin (3:7). Luvussa 1 Jumala käskee Joosuaa neljä kertaa sanoilla, ”ole voimakas ja ole vahva.” (1:6, 7, 9, 18.) Suurien uhkien edessä kuka tahansa voi helposti vaipua voimattomuuden tunteeseen. Ei tästä mitään tule. Paetaan. Luovutetaan. Joosua varmasti tarvitsi tuota Jumalan rohkaisua – minä en hylkää sinua, enkä jätä sinua. (Joos. 1:5.)

 

Prostituoitu huippuneuvottelijana

Heti seuraavassa luvussa, Joos. 2, Israelin salaiset tiedustelijat saavat kuulla rohkaisun sanoja jerikolaiselta prostituoidulta, jonka nimi on Rahab. Pyhässä kirjassa on tosiaan aika yllättäviä käänteitä. Jerikon kuningas sai tietää, että hänen kaupungissaan oli israelilaisia vakoojia. Rahab kuitenkin suojeli ja piilotti näitä miehiä kattohuoneessaan ja valehteli kuninkaalle vakoojien paenneen jo kaupungista.

Rahabissa näkyy todellinen usko. Hän puhuu israelilaisvakoojille näin. Oma käännökseni: ”Minä tiedän, että Herra antaa teille tämän maan. Tämän vuoksi kauhu on langennut päällemme. Teidän edessänne maan asukkaat ovat sulaneet…” (Joos. 2:9.) Heprean sanavalinnat ovat tässä tosi kuvainnollisia. Kauhu lankeaa, voimantunto sulaa, kuin lumiukko autiomaan helteessä… Tämän jälkeen Rahab kertoo, kuinka he ottavat Jumalan ihmeet tosissaan. He ovat kuulleet, kuinka Jumala pelasti kansansa Egyptistä, kuinka hän avasi Kaislameren ja rökitti vastustajat. Tämän kuullessaan Jerikon miehien sydän vapisi, ja luu meni kurkkuun – henki ei enää noussut.

Kun luvussa 1 kerrotaan, kuinka Joosuan luottamusta rakennetaan, niin luvussa 2 kerrotaan, kuinka Jerikon asukkaiden luottamus murenee ja särkyy. Kaikki aiempi uhmakkuus vaikenee pieneksi pihinäksi, korkeintaan.

Kerrottuaan ensiksi Israelin tulevasta voitosta, ja Jerikon tulevasta häviöstä, Rahab alkaa neuvotella israelilaisagenttien kanssa hänen omasta kohtalostaan. Hyvin voimakkaasti hän vetoaa heihin: minä olen pelastanut teidät, nyt teidän vuoronne on pelastaa minut, ja minun koko sukuni, kuolemalta. (2:12–13.) Rahab hakee tyypillistä win-win-ratkaisua. Molemmat osapuolet voittavat. Ja jotta asia ei olisi kevyt, kuin prostituoidulle annettu lupaus, niin viisas Rahab vaatii agentteja vannomaan valan Jumalansa nimeen. Te pelastatte minun sukuni kuolemasta. Tässä näkyy Rahabin viisaus ja neuvottelutaito. Rahabin vetoomus on hengellisesti tosi voimakas: ”pelastakaa sielumme kuolemalta.” (Joos. 2:13, oma käännökseni.) Ja miehet vastaavat siihen vannomalla: ”Kohdatkoon kuolema meidät teidän sijastanne, ellemme täytä pyyntöäsi.”

Varhaiset kirkkoisät näkivät tässä paljon symboliikkaa. Rahab laittoi punaisen nauhan ikkunaan, jotta israelilaiset tietäisivät, mitä taloa pitää suojella hyökkäyksen aikana. Jo 90-luvulla Rooman piispa Kleemens pohti Raamatun punaisen langan sanomaa. Hän kirjoitti, että Rahabin ikkunasta roikkuva punainen lanka oli merkki siitä, että, ”Herran veren kautta on lunastus tuleva kaikille, jotka uskovat ja toivovat Jumalaan.” (Kleem. 12:7.)

Rahab on mielenkiintoinen nainen. Vaikka hänen kerrotaan olleen prostituoitu, niin hän oli valtavan viisas. Jeesus sanoi, että monet portot ymmärtävät hetken, ja Jumalan kutsun paremmin, kuin jotkut ammattiuskovaiset. ”Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.” (Matt. 21:31.)

Viisas neuvottelija, Rahab, tuo mieleen myös Jeesuksen kohtaaman kanaanilaisen naisen. (Mark. 7.) Niin kuin joku on huomauttanut: tuo nainen on ainut ihminen evankeliumissa, jonka kerrotaan voittaneen Jeesus väittelyssä. Jeesus ei aluksi halua parantaa naisen tytärtä. Syyksi hän sanoo näin: ”Anna lasten ensin syödä kyllikseen. Ei ole oikein ottaa lapsilta leipää ja heittää se koiranpenikoille.”

Nainen vastasi tähän: ”Herra, saavathan koiratkin pöydän alla syödä lapsilta putoilevia palasia.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Kun noin sanot, mene. Paha henki on lähtenyt tyttärestäsi.”

Kanaanilainen nainen oli viisas ja periksi antamaton neuvottelija. Ja Jeesus taipui hänen tahtoonsa, ”kun noin sanot”, eli naisen sanojen vuoksi.

Hyviä neuvottelutaitoja tarvitaan tänäänkin. Rahab ja kanaanilainen nainen ovat loistavia esikuvia hyvistä neuvottelijoista. Rahab neuvotteli itselleen ja perheelleen pelastuksen. Rahab neuvotteli niin hyvin, että hän sai paikkansa jopa Jeesuksen sukupuussa (Matt. 1:5), ja uskovien sankarilistassa (Hepr. 11:31).

Neuvottele sinulle tärkeistä asioista – itsesi ja toisten puolesta. Rahab neuvotteli itsensä ja sukunsa puolesta. Kanaanilainen nainen neuvotteli tyttärensä puolesta. Vaadi, että neuvottelutuloksesta pidetään kiinni. Koville ja hyville neuvottelijoille olisi kova tarve. Tarvitaan joku, joka pitää toisten puolta – neuvottelee.

—

Uusi sensaatiomainen arkeologinen löytö Ebalista

Joosuan kirjan luvussa 8 kerrotaan, kuinka Joosua rakensi Jordanin joen rannalle, Ebalinvuorelle, uhripaikan. Ebalin uhrikukkulalla uhrattiin lampaita, ja samalla luettiin Mooseksen kirjasta löytyvä lista siunauksia ja kirouksia (5. Moos. 27:12–13; 11:29). Noin 30 vuotta sitten sitten arkeologinen maailma koki sensaation, kun Israelista, Ebalinvuorelta, löytyi uhrialttari, juuri sellainen, jota jakeessa Joos. 8:31 kuvataan.

Nyt aivan viime aikoina, arkeologi Scott Stripling löysi Ebalin aiempien kaivausten jätekasasta metallisen amuletin, jossa on 40 muinaisheprealaista kirjainta.

Tämä metallinen Ebalin amuletti sisältää vanhinta hepreankirjoitusta, mitä on koskaan löytynyt. Amuletin kirjoituksessa mainitaan 10 kertaa verbi ”kirota”, ja kaksi kertaa Jumalan nimi, Jahve. Kun luemme 5. Mooseksen kirjan ja Joosuan kirjan kuvauksia, niin niissä todetaan, että juuri tämä Ebalinvuori oli paikka, jossa luettiin kiroukset.

Seuraavat heimot asettukoot Ebalinvuorelle julistamaan kirousta: Ruuben, Gad, Asser, Sebulon, Dan ja Naftali. Leeviläisten kuulutettava Israelin kansalle kovalla äänellä: ’Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla valmistaa jumalankuvan…’ (5. Moos. 27:13-15.)

Arkeologi Adam Zertal, joka löysi Ebalin uhrialttarin yli 30 vuotta sitten, ajoitti sen noin 1200-luvulle eKr. Hän ajatteli, että kyseessä on juuri se alttari, josta Joosuan kirjan luvussa 8 kerrotaan. Nyt tämä tutkimusvyyhti ottaa taas uusia kierroksia oikein kunnolla. Samalla tuo metallinen kirousamuletti tulee varmasti mullistamaan tutkijoiden käsityksiä Raamatun kirjoitusten syntyvaiheista ja muinaisten israelilaisten kirjoitustaidosta. Kyseessä on hyvin merkittävä löytö. Tässä näemme, kuinka arkeologinen todistusaineisto ja Raamatun kirjoitus sopivat yhteen. Ebalin amuleteista on uutisoinnut mm. Jerusalem Post.

Kirjoittaja on mukana Pipliaseuran raamatunkäännöstyöryhmässä. Blogeissaan hän käsittelee alkutekstin pohjalta syntyneitä ajatuksiaan. Katso aiemmat blogit.