Kävelin hautausmaalla New Jerseyssä Yhdysvalloissa. Siellä oli samanlaista kuin elokuvien hautausmailla: paljasta ja karua.
Olin tulossa terapiasta ja poikkesin hautausmaalle rauhoittumaan ennen töihin menoa. Sisimpänikin tuntui paljaalta ja kuolleelta. Tiedostin, että jotain minussa oli kasvanut kierteelle, niin kuin joskus näkee kiertyneiksi kasvaneita puita. Voisiko Jumala oikaista kierteen?
Terapiaprosessin aikana yritin ruokkia itseäni Jumalan lupauksilla. Niistä tärkein oli Psalmin 23:3 lupaus, että hän virvoittaisi ja uudistaisi sieluni. Vetosin siihen, että hän oikaisisi sen, mikä sielussani oli kasvanut kieroon. Ja hän teki sen. Askel askeleelta hän oikaisi sisintäni sisäisessä haavassa, joka oli silloin käsittelyssä.
Daavid kirjoitti: Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. (Ps. 23:3) Tuntuuko sinusta, että tarvitsisit suoristusta, uudistumista ja ennalleen asettamista? Virvoittaa–sanalla on ennen kaikkea nämä merkitykset. Niitä Jumala lupaa sinullekin.
Kierteiden suoristumiseen liittyy myös kääntyminen, parannuksen teko. Minunkin täytyi parantumisprosessissani, paitsi ei vain antaa minua satuttaneille ihmisille anteeksi, myös tehdä parannusta valheellisista ajatusmalleistani, jotka olivat ylläpitäneet sieluni kierteitä.
Jeesus on matkaoppaanamme. Hän ei vie vain paikkoihin ja tehtäviin, vaan hän vie myös sisäiseen eheyteen ja vapauteen. Hyvänä paimenena hän on kiinnostunut sinusta kokonaisuutena. Sillä, millainen olet, on merkitystä myös sille, mitä ja miten teet. Uskaltaisitko luottaa hänen johdatukseensa myös tiellä, jolla hän avaa ja puhdistaa tulehtuneita ja kirveleviä haavojasi?
Joskus suoristus sattuu
Phillip Keller kertoo kirjassaan Hyvän paimenen hoidossa, että varsinkin kun lampaan turkki kasvaa pitkäksi ja painavaksi, uhkana on selälleen kellahdus. Koska lammas ei pysty itse nousemaan jaloilleen, se voi joko joutua petoeläimen saaliiksi tai kuolla verenkierto-ongelmiin.
Jos kaatumisia tapahtuu toistuvasti, paimenen on ratkaistava ongelman syy eli kerittävä villa. Siitä lampaat eivät pidä. Joskus apu tuntuu ikävältä.
Keller vertaa lampaan turkkia syntiin. Synti saa meidät kaatuilemaan siitä nimenomaisesta syystä, että sielun haavat ovat vielä parantumatta. Jumala kuitenkin suoristaa, uudistaa ja asettaa meidät ennalleen. Joskus hän johdattaa meitä ikäviä, kuritukselta tuntuvia teitä juuri tätä tarkoitusta varten. Hän tietää sielumme kivut ja uupumisemme. Hän johdattaa niin, että antaa oikeaan aikaan avun.
Jumala on meidän Hyvä paimenemme ja tietää, mitä tarvitsemme ja mikä meille on parasta. Silloin kun minulla on niin sanotusti prosessi päällä eli kipu ja kärsimys täyttävät sisimpäni, älyän onneksi jossakin vaiheessa rukoilla: “Älä anna tämän mennä hukkaan.” Jumala vastaa tähän pieneen luottamuksen osoitukseen lisäämällä rauhaa ja toivoa.
Niitä hän haluaa antaa myös sinulle. Uskaltaisitko luottaa Jumalan johdatukseen myös tiellä sisäiseen eheyteen?
Voiko Jumalaan luottaa -sarja, osa 6
- Lue blogisarjan 5. osa tästä.
- Lue blogisarjan 4. osa tästä.
- Lue blogisarjan 3. osa tästä.
- Lue blogisarjan 2. osa tästä.
- Lue blogisarjan 1. osa tästä.