Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Olisitko sinä kuulunut 27 362 vanhurskaan joukkoon?

 

Righteous among the nations eli Vanhurskaat kansakuntien joukossa on Yad Vashemin holokaustikeskuksen ylläpitämä lista niistä ei-juutalaisista, jotka riskeerasivat oman henkensä auttaessaan natsien vainoamia juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Vuonna 2019 tällä listalla oli yhteensä 27 362 henkilöä kaikkiaan 51 maasta. Tunnetuimpia vanhurskaita kansojen joukossa olivat mm. saksalainen tehtailija Oskar Schindler ja ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg.

Viettäessämme 27.1.2020 Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen 75:ttä muistopäivää, meidän on hyvä tutkia omaa sydäntämme ja miettiä, kuinka itse olisimme toimineet noissa tilanteissa.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Olisinko minä ollut noiden 27 362 vanhurskaan joukossa 75 vuotta sitten? Vai olisinko toiminut, kuten saksalaiset kristityt tuolloin toimivat, sulkien silmänsä pahalta ja ajatellen, että…, niin, mitähän he oikeasti ajattelivatkaan?

Siinä missä holokausti oli äärimmäinen tragedia Euroopan juutalaisille, joita vuonna 1939 oli vielä 9,5 miljoonaa, se oli myös historian häpeällisin ajanjakso maanosamme kristilliselle kirkolle. On aivan käsittämätöntä, että Hitler sai toimilleen niin katolisen kuin protestanttisen kirkon siunauksen, mikä viimeistään sai Saksan kansan hyväksymään etnisen vainon, minkä seurauksena 6 miljoonaa juutalaista, noin miljoona romania ja satoja tuhansia muita natsihallinnon vastustajia murhattiin.

Kaikki se, mitä Jeesus opetti ihmisten kohtelusta ja ihmisarvon kunnioittamisesta, unohdettiin, ja kirkko ja sen jäsenet olivat täysin sokeita Jumalan juutalaiselle kansalle antamiin lupauksiin. Saksalaiset toteuttivat sen, mitä Martti Luther oli yhtenä viimeisenä työnään ohjeistanut kirjassaan Juutalaisista ja heidän valheistaan vuodelta 1543:

Ruhtinailtamme, joilla juutalaisia on alaisinaan, minä toivon ja pyydän, että he tahtoisivat harjoittaa ankaraa armeliaisuutta näitä kurjia ihmisiä kohtaan, kuten edellä on sanottu, jos se kuitenkin voisi jotakin (niin arveluttavaa kuin se onkin) auttaa; että he tekisivät niinkuin uskolliset lääkärit tekevät, kun jalkaan
on tullut mätä, jolloin he menettelevät säälimättömästä ja leikkaavat, sahaavat, polttavat lihan, suonet, luut ja ytimen pois.

Niin tehtäköön tässäkin, heidän synagoogansa poltettakoon, heiltä kiellettäköön kaikki, mitä edellä olen maininnut, heidät pakotettakoon työhön ja heidän kanssaan meneteltäköön kaikella armottomuudella, kuten Mooses teki erämaassa ja löi kuoliaaksi kolmetuhatta, ettei koko joukko olisi joutunut perikatoon. He eivät tosin tiedä, mitä he tekevät, eivätkä sitä liioin, kuten hullut ihmiset, tahdokaan tietää, kuulla eikä oppia.

Sen vuoksi tässä ei voida harjoittaa mitään armeliaisuutta, jottei heitä heidän olemuksessaan vahvistettaisi. Jollei tämä tahdo auttaa, niin meidän täytyy karkoittaa heidät pois niinkuin hullut koirat, ettemme tulisi osallisiksi heidän kauheaan jumalanpilkkaansa ja kaikkiin paheisiinsa, emmekä heidän kanssaan vetäisi päällemme Jumalan vihaa ja tulisi kirotuiksi.

Minä olen tehnyt oman osuuteni, jokainen katsokoon, miten hän tekee omansa. Minä olen syytön.

Ja niin saksalaiset tekivätkin; kaikista 27 362 vanhurskaista vain 627 oli saksalaisia, joita vuonna 1939 oli yhteensä 86 miljoonaa. Koko Euroopan väkiluku oli tuolloin noin 500 miljoonaa, joten vanhurskaiden osuus koko väestöstä oli häviävän pieni, vain n. 0,0055 % eli yksi noin 18 000 ihmistä kohden.

Olisiko sinulla ollut rohkeutta tehdä sellaista, joka olisi antanut sinulle kunniapaikan kansakuntien vanhurskaiden joukossa?

Tänään meidän on aika tehdä päätös seistä juutalaisten ystäviemme rinnalla ja tehdä kaikki tarpeellinen heidän puolustamisekseen nousevan antisemitismin torjumiseksi.

Historia ei saa toistaa itseään.

Ei enää koskaan.

Eihän?

Tätä on hyvä pohtia John Williamsin säveltämän Schindlerin listan tunnusmelodian soidessa.