Kirjoittanut
Kirjoittaja on teologian maisteri, tohtorikoulutettava, pappi ja Kansanlähetysopiston kurssivastaavaKirja-arvio
Emil Anton: Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan
Kirjapaja 2017
”Pelottavan aktiivisenakin” pidetty Emil Anton on kirjoittanut kymmenen aikamatkaa Suomen historiaan. Kyseessä ei ole mikä tahansa Suomen historiaa käsittelevä teos, vaan tämä kirja on omintakeinen matkaopas. Matkaopas Suomen kirkkohistoriaan, joka sopii mm. povariin kesäisille kotimaanreissuille.
Suomen kenties ekumeenisinpana katolisena voitaneen pitää Seurakuntalaisenkin blogistina kunnostautunutta taikuri Emil Antonia. Hän on kirjoittanut uskonpuhdistuksen juhlavuotta ajatellen, tai kuten ekumeenisesti tässä yhteydessä asia kuuluu ilmaista, ”reformaation muistovuoden” kunniaksi käsillä olevan tyylikkään pokkarin Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan. Täytyy näin aluksi todeta, että harvoin näkee yhtä tyylikästä matkaopasta. Kun selaa tekijätietoja, voikin sieltä huomata ulkomuodon taustalta lastenkirjailijanakin kunnostautuneen Sanna Pelliccionin.
Emilin rempseän, irakilaista verta sisältävän olemuksen tuntien ei tule yllätyksenä, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa tälläkin kertaa. Nyt eivät Houdinin otteet ole jännityksen ja viihdykkeen lähteenä vaan partakoneenteräväksi hiottu sulkakynä. Tästä huolimatta kynäilijämme onnistuu jälleen joillakin silmänkääntötempuillaan hurmaamaan yleisönsä.
Kirjan lähtöajatuksena on kaiketi murtaa otsikossakin väläytelty myytti: suomalainen yhteiskuntamme, sen historia ja kulttuuri, sanalla sanoen, suomalaisuus on kaikkinensa luterilaisuuden läpäisemää. Kirja pyrkii näyttämään lukijalle metsän puilta – katolisuus näkyy lähes kaikkialla minne katsommekin. ’Suomi on lähtökohtaisesti ja syvimmiltään katolinen maa.’
Kirja etenee vuosisata kerrallaan. Anton johdattaa lukijan kymmenelle aikamatkalle, joilla kukin kristillinen vuosisata Suomen historiassa 1100–luvusta alkaen esitellään vauhdikkaasti ja mielenkiintoa herättävästi monenlaisine hauskoine yksityiskohtineen. Kuinka Suomen ensimmäisen piispan, pyhän Henrikin vaikutus on tänään nähtävissä? – tuon piispa Henrikin, jonka Lallin kerrotaan surmanneen Köyliönjärven jäällä. Mitä Henrikin muisto opettaa meille tänään suhteestamme turvapaikan hakijoihin? Entä kuinka 1200–luvulla Suomeen rantautunut dominikaaniveljestö näkyy tänä päivänä katukuvassamme? Mitkä seikat ovat olleet esteinä katoliselle kristillisyydelle uskonpuhdistuksen jälkeen aina uudelle ajalle asti ja mitä piilokatolisuudesta on seurannut? Entäpä millaista uuskatolista liikehdintää katolisten ja luterilaisten Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on tuonut muassaan? Mistä se taas voi meille kertoa? Ja kaikkein suurimpana kysymyksenä: kuinka Emil Anton on saanut ujutettua tällaisen opuksen menovinkkeihin työpaikkani, viidesläisen Kansanlähetysopiston? Näitä ja monia muita herkullisia kysymyksiä matkaoppaamme avaa.
Jokainen aikamatka nostaa esiin erilaisia menovinkkejä, kuten kyseisten historianvaiheiden paikkoja, kirkkoja, muistomerkkejä tai esille tuotuihin teemoihin liittyviä tapahtumia tai messuja. Kirja onkin oivallinen apuväline kesäiseen kotimaamatkailuun, joka vilisee tiekirkkoja, turkuja ja toreja. Kirjasta oppii paljon uutta ja samalla se muistuttaa mieleen erilaisia vaiheita ja yhtymäkohtia Suomen historiasta. Kritiikinpoikasena täytyy vielä mainita: toisinaan tuntuu vaativan melkoista aivojen akrobatiaa, että kaikista historiamme ja kulttuurimme ilmiöistä esitetyt yhtymäkohdat saadaan muodostetuiksi. Aasinsillat ovat aika ajoin toinen akrobatian kohde. Silti näitä on hauska lukea.
