Kirkkoamme on vuosikaudet haukuttu monesta asiasta. Miksi kirkosta eroaa niin paljon ihmisiä? Kirkkoa syytetään jakaantumisesta oppiriitojensa kanssa. Jumalanpalveluksissa ei käydä ja nuoret aikuiset eroavat turhautuneena kirkosta. Kritiikin keskellä kirkko vastaa, että onhan meillä rippikoulu. Rippikoulussa tavoitamme yhden ikäluokan ihmisistä enemmän, kuin mitä heitä kirkkoon edes kuuluu.
Viime aikoina on uutisoitu rippikoulun olevan kriisissä. Rippikoulu ei vedäkään enää vanhaan malliin. Varsinkin suurissa kaupungeissa moni jättää riparin kokonaan väliin.
Onko rippikoulun suosio siis oikesti hiipumassa ja tehdäänkö asian eteen mitään?
Olen itse vieraillut kirkkohallituksessa vuosittaisessa kirkkomme järjestöjen rippikoulupäivässä. Kirkkohallituksen porukalla on hyvä pöhinä rippikoulun kehittämissunnitelmien kanssa. Siellä ei ole jääty makaamaan menestyksen auringossa. Miksi sitten rippikoulujen suosio on vähenemään päin?
Meillä Sleyssä rippikoulujen määrä lisääntyy yhdellä leirillä tulevana kesänä. Kansanlähetyksellä on saman tyyppinen tilanne ja Herättäjä-yhdistyksen riparit Aholansaaressa täyttyi ennätysajassa. Järjestöjen rippikouluissa leirijakso kestää lähes kaksi viikkoa. Näille leireille on edelleen tunkua. Monissa paikallis-seurakunnissa leirin mitta on toinen. Määrärahat vähenee ja työvoimaa vähennetään monissa paikoissa. Samalla leirijakson mittaa lyhennetään. Jos leiri kestää reipaasti vajaan viikon, niin yhteisöllisyyttä ei pääse syntymään ja iso tunnekokemus jää kokematta.
Toinen rippikoulun elinehto liittyy sen sisältöön. Rippikoululeiri on osallistujalle ainutlaatuinen kokemus. Leirin vetäjä on avainpaikassa jakamassa tuota kokemusta nuoren sydämeen saakka. Sisällön syvyyttä tarvitaan, sekä opetuksessa, että kohtaamisissa leiriläisten kanssa.
Uskon, että siellä missä leiriin satsataan, leirin jaksolla riittää pituutta ja hengellisistä perusasioista opetetaan suoraan ja elämänläheisesti, Jeesuksen ristintyötä korostaen, ei hiipumisesta ole huolta. Satsataan edelleen siihen mikä toimii. Kauan eläköön rippikoulutyömme, sillä on iso merkitys.